Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jonkun verran uudistamiseen on kuitenkin panostettava, jotta täyttää metsälain velvoitteet, eli vaihtoehdot eivät ole joko 0 tai 1200 euroa vaan jotain siltä väliltä. Jokainen valitsee haluamansa summan oman korkotavoitteensa ja riskinsietokykynsä mukaan.
Puukin laskutehtävään veikkaisin, että kello oli paikassa X 13:00, kun kone lähti paluumatkalle.
Mulla oli tuollainen ameriikan ihme Ohiosta 1990-luvulla: Ford Tbird SC 1990 3.8l V6, remmiahdin, 200 hv, max vääntö 420 Nm. Matala auto oli eniten kotonaan moottoritiellä, aivan turhan paljon tehoa normaalikäyttöön ja aika iso kulutus varsinkin talvipakkasilla.
Palatakseni nykypäivään, saksalaiset, VW-yhtiö etunenässä, tuntuvat kovasti pyrkivän eroon dieselautoista. Mitenkähän olisi, kannattaisiko siellä valtion tukea vaikka dieseleiden muuntamista biokaasukäyttöön?
Hyvä muistutus, Timppa. Metsäammattilaisen keinovalikoimaan ei kuulu kuusen luontainen uudistaminen siemenpuumenetelmällä eikä kylvämällä. Itse uudistaisin sitä vain kolmella tavalla: koivun alle alikasvos, mättäille istutus tai joskus harvoin jk-menetelmällä (poimintahakkuu tai pienaukko), jos taimiaines on jo valmiina paikalla. Korpikuusikoissa luontainen onnistunee myös, mutta siitä minulla ei ole kokemusta.
”Eihän tällä hetkellä tiedetä edes sitä, paljonko metsäosasto pidättää tehdashinnasta (kantohinta)korjuun, kuljetuksen ja omia kustannuksiaan. Saatikka kompensaatioita hankintahakkaajilta pystykauppaan.” Kuulunevat varmaan liikesalaisuuden piiriin nuo tiedot.
Jonkinlaisen suuntaa antavan laskelman tulonjaosta puun myyjän ja puun jalostajan välillä saisi aikaiseksi siten, että vertaisi sellun ja sahatavaran maailmanmarkkinahintoja metsänomistajien samaan aikaan saamiin kantohintoihin. Jos kellä on havaintoa tällaisista, voisi referoida tänne palstalle.
Olen edelleen sitä mieltä, että suurin epäkohta puukaupassa ei liity siihen, kuka puut korjaa ja kuljettaa, vaan siihen, että puun myyjä ei saa kaikkea tietoa. Ensinnäkään hän ei tiedä, kenelle puut kannattaisi myydä, eli kenen katkonta tuottaa parhaan arvon leimikolle. Toisekseen hän ei tiedä, miten suuri tappio hänelle tuli siitä, että leimiko arvo optimoidaan puun ostajan näkövinkkelistä eikä myyjän. Toisin sanoen ostaja katkoo niitä jakeita joita hän sillä hetkellä tarvitsee. Käyttämällä metsänhoitoyhdistystä apuna puukaupassa tätä epäkohtaa voi jonkun verran lieventää, mutta kokonaan se ei poistu.
Hento heinä kuulostaa metsälauhalta, Deschampsia flexuosa, yleinen heinä aukkohakkuilla.
Itse pyrkisin välttämään heinäyksiä teettämällä isoja laakeita mättäitä reheville kasvupaikoille, mutta aina se mätäskään ei riitä. Ruiskutus heinäntorjunta-aineella on hyvä keino, mutta työläs metsässä; pellon metsityksessä koneella tehtynä toimii paremmin.
Jos kuusen taimet ovat syntyneet koivun kierron aikana, minusta talouslaskelmissa niiden kasvatusajan voisi katsoa alkavan koivun päätehakkuusta, jolloin alikasvos vapautuu. Ne kasvavat toki hitaammin kuin jalostetut kuusen istutustaimet, mutta päätehakkuuseen voidaan päästä lähes samassa ajassa kuin istuttamalla, jos niillä on hyvä etumatka. Alikasvosta hyödyntävä seuraava kiertoaika on siis hyvin onnistuessaan erittäin kannattava.
Riippuu missä päin Suomea raivailet. Jos olet juurikäävän riskialueella, pieni riski on olemassa, että havupuihin tulee tartunta. Toisaalta lämpimällä ilmalla kannot kuivuvat varmaan nopeasti. Jos haluat olla satavarma, niin käsittelet havutainten kannot välittömästi kaatamisen jälkeen Rotstopilla tai urealla. Kts. myös ketju ”Havupuiden raivaus kesäaikaan”!
