Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onko jeeveskin samaa mieltä, että kuusi kannattaa kasvattaa tukiksi saakka?
”Monimuotoisuutta ja samalla myös tehostamista voisi edistää kyllä hirvieläinten vähentämisellä.” Olen tästä erittäin vahvasti samaa mieltä. Hirvikannan alentaminen on varmaan ylivoimaisesti kustannustehokkain yksittäinen toimi, minkä valtiovalta voi tehdä puun kasvun ja monimuotoisuuden hyväksi. Metsänomistajille ei tarvitse maksaa tuosta mitään! Kemeroista vielä sen verran että mielestäni summat ovat siellä niin pieniä, että niillä on vain pieni ohjausvaikutus. Paras kemeran työmuoto olisi ollut juurikäävän torjunta, mutta ei taimikon varhaishoitokaan huono ole, eikä tuhkalannoitus.
’Makarovin menetelmä’ on juurikin se ohjeistus, jota jk-kasvattajatkin käsittääkseni käyttävät: sopiva väljyys ja puulajisekoitus. Lisäksi maanpinnan rikkoutuminen kesähakkuissa edistää taimettumista. Tarvittaessa raivaus, jota jk-menetelmässä kyllä ei yleensä tehdä, mutta ehkä kannattaisi!
Pälkähti muuten tuossa mieleen, että hiilinielujen ja biotalouden näkökulmasta yhteiskunnan ehkä kannattaisi hieman tukea metsän tuottavana säilyttämistä, jotta tärkein resurssimme ei hupene. Sahatavara on kuulemma Suomen neljänneksi tärkein vientituote. Ainakin kannattaisi tukea taimikonhoitoa kemeran verran ja lisäksi aiempaa enemmän monimuotoisuuden lisäämistä. Jalostetun siemenalkuperän käytöstä muuten hyötyvät kaikki, myös ne metsänuudistajat, jotka eivät itse siihen investoi. Metsänviljelyinvestointi ei ehkä ole hirmuisen kannattava, mutta sillä ostaa itselleen huolettomuutta: lakisääteinen uudistamisen turvaaminen on hoidettu ja huolehdittu metsälön arvon säilymisestä.
Jos luontaisen kuusen taimikon saa syntymään vahingossa tai tarkoituksella täystiheänä ja hyvälaatuisena, se kannattaa tietenkin hyödyntää. Aiemmat huonot kokemukset lienevät syy siihen, että varttuneen kuusikon väljennyshakkuita, kuusen kaistale- ja siemenpuuhakkuita tai kylvöä ei kuitenkaan nykyisin suositella. Pienaukkoja ja jatkuvaa kasvatusta jotkut kokeilevat, mutta kokemukset ovat ristiriitaiset.
Sen sijaan kuusen taimiaineksen syntyä koivikon alle kannattaa suosia: pitämällä koivikot sopivan harvoina eli hoitamalla raivauksin ja voimakkain ylispuuston harvennuksin koivikon alle syntyvää kuusen alikasvosta. Tämä uudistamistapa lienee rehevillä kasvupaikoilla yhtä kannattava kuin kuusen istutus rotutaimilla, koska alikasvos on jo hyvässä vauhdissa kun koivut poistetaan. Koivu alikasvospuuna ei yleensä liene niin hyvälaatuinen, että sitä kannattaisi hyödyntää. Männyllä joissain tapauksissa kyllä, jos alikasvosta syntyy maanpinnan rikkomisen seurauksena riittävästi.
Tällaisen kommentin laitoin politiikasta.fi-palstalle, tässä versiossa kirjoitusvirheet korjattuna. Linkitin myös tämän meidän keskustelun sinne. Lainasin yhden erinomaisen lauseen täältä (lainausmerkeissä).
Vanha kestävän kehityksen käsite toimii tässäkin tilanteessa. Miten käytämme metsävarojamme taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi? ”Eikö puuraaka-ainetta kannata globaalista näkökulmasta katsoen tuottaa, ja tuotantoa lisätä, juuri Suomessa jossa se ei maankäytössä kilpaile vaikkapa ruuantuotannon kanssa?” Ei siis ehkä kannata osaoptimoida vähähiilistä taloutta Suomen tai edes EU:n alueella vaan pitää ajatella globaalisti. Kun aletaan esimerkiksi korvata muovi- ja puuvillatuotteita puupohjaisilla tuotteilla, päästään isoihin vähennyksiin päästöissä, säästetään torjunta-aineita ja vettä, ja Suomen talous hyötyy.
Meidän on lisäksi valittava, haluammeko maksimoida hiilivarastoa vai hiilinielua: ne eivät maksimoidu samalla alueella yhtä aikaa. Isoja hiiltä varastoivia puita ei synny, jos pienten puiden harvennushakkuut jätetään tekemättä. Metsiä ei voi museoida: puuston tiheyden kasvaessa alkaa itseharveneminen ja metsätuhojen riski alkaa kasvaa. Tämä ilmiö nähdään Kanadan ja Venäjän metsissä joiden kasvusta suuri osa menetetään hyönteistuhoihin, tuulenkaatoihin ja metsäpaloihin. Hiiltä kannattaakin varastoida mieluummin puurakenteisiin kuin metsiin. Ilmaston kannalta parasta olisi jos Suomen metsien kasvu eli hiilinielu olisi mahdollisimman suuri. Sitä olisi mahdollista lisätä vielä huomattavasti panostamalla jalostetun siemenen käyttöön ja hyvään metsänhoitoon. Hirvikantaa olisi samalla saatava pienemmäksi.
Höpö höpö 6m3! Pisin sähkökatko johon olen törmännyt, oli puolitoista viikkoa. Jos luet tarkemmin viestini, huomaat että kirjoitin sähköautojen huonoistakin puolista, eli että niillä ei pääse yhtä pitkälle kuin polttomoottoriautoilla, varsinkaan talvella. Eipä käy kateeksi valtakunnan päättäjiä kun he muotoilevat energiastrategioita. Yksi erittäin kannatettava suunta olisi tuottaa kaikkialla (maatiloilla, teollisuudessa, taajamien jätteenkäsittelylaitoksilla) mahdollisimman paljon biokaasua.
