Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jotain erikoista siellä Harjavallassa on. Onko muilla metsänomistajilla kuusen kanssa ongelmia? Auttaisi asian selvittämisessä jos ottaisi kuolevista kuusikoista maa- ja neulasnäytteet ja lähettäisi viljavuuspalveluun. Lukea nuo saattaisivat myös kiinnostaa.
On siellä parlamentissa jo toinen Anneli (Jäätteenmäki). Hänestä on sanottu että nainen paikallaan. Selvyyden vuoksi on sanottava että en ole oikea virkamies, ainoastaan virkamiesmäinen. Vuonna 2011 olin viimeksi palkkatyössä Luken (silloin vielä Metla) kasvihuonekaasuinventaariossa. Sen jälkeen olen ollut vapaa tutkija jolla on omarahoitteinen punkkitutkimushanke.
Palatakseni otsikon aiheeseen: osoitteessa biokaasuauto.fi kerrotaan että maakaasu tai liikennebiokaasu on paitsi vähäpäästöistä, myös moottoriystävällistä. Moottori kuluu ja karstoittuu vähemmän. Jälkiasennettu kaasulaitteisto maksaa itsensä muutamassa vuodessa. Joihinkin autoihin tilaa vievän kaasusäiliön saa laitettua vararenkaan tilalle. Tehdasvalmisteisissa malleissa se onkin valmiiksi piilossa alustassa.
Muuhunkin sijoittamiseen sisältyy riskejä. Kuten täällä on jo kerrottu, vanhojen asuntojen vuokrista suuri osa menee remontteihin. Asuntojen hinnat eivät enää juurikaan nouse; parhaina vuosina arvonnoususta sai saman verran tuottoa kuin vuokrasta. Jopa pääkaupunkiseudulla voi syntyä myyntitappiota. Asuntosijoittajan tuottoisin kohde onkin nykyisin uudiskohde, johon pääsee pienellä pääomalla ja vuokralainen maksaa rahoitusvastikkeen. Valtio tukee lisäksi sijoittamista asumistuen kautta. Myyntitappiot voi vähentää vuokratuloistakin.
Olen käynyt tuossa metsässä. Mentiin hevoskärryillä lehtipuita kasvavien pusikoiden keskellä, välillä laitumia visenteille. Ainut paikka missä olen nähnyt valkoselkätikan. Jos sieltä hakkaa pois kirjanpainajan vioittamat kuuset, samalla tulee ennallistettua maisemaa, koska kyseessä on lauhkea LEHTImetsävyöhyke jonne kuusi ei kuulu.
Suomessa on aika laaja elinkeinotoiminnan vapaus ja helppo perustaa yritys, vaikka toiminimi. Kuka tahansa metsänomistaja voi siis ostaa korjuukalustoa ja lähteä alalle. Työstä ei ilmeisesti makseta niin hyvin että kannattaisi lähteä. Se onkin ehkä todellinen syy metsänomistajien lähes täydelliseen puuttumiseen puuhuollosta. Kilpaillulla toimialalla voi pärjätä vain erikoistumalla: hankkimalla ensin alan koulutuksen ja sitten välineet.
Kirjoitin 26.7. (suora lainaus): ”Nyt kasvu vuodessa on noin 40 miljoonaa m3 suurempi kuin poistuma (110 – 70).” Poistuma on se määrä puuta joka ’poistuu’ metsistämme vuosittain. Vuotuinen puuston kasvu on noin 110 ja markkinahakkuut plus luonnonpoistuma on tuo vajaat 70, joiden erotus on suuruusluokkaa 40. 40 miljoonaa mottia on siis se paljon kiistaa aiheuttanut ”hiilinielu” ts. metsiin jää tuon verran enemmän puuta kuin mitä sieltä hakataan.
Minusta tässä keskustelussa on hyvin tuotu esille hiilinielun tulevaan suuruuteen vaikuttavia seikkoja, kuten hakkuiden kohdistuminen eri kehitysluokkiin ja niiden vaikutus kasvuun. Hakkuut kohdistetaan yleensä niihin metsiköihin ja puihin jotka ovat heikoimmin kasvavia, joten kasvua vähentävä vaikutus ei ole kovin radikaali, kuten täällä on tuotu esiin. Muita taustaoletuksia olisivat muun muassa lisäpanostukset metsänhoitoon ja yhtenä tuntemattomana maankäyttö: kuinka suuri osa maasta oletetaan olevan metsätalouden käytössä? Nythän meillä on joutilasta peltomaata jota voitaisiin metsittää, mutta miten on tulevaisuudessa: voi olla että maatalous Suomessa kokee uuden kukoistuksen Etelä-Euroopan kuivuessa ilmastonmuutoksen edetessä.
Jos joku kaipaa lisätietoa Suomen metsävaroista, sitä löytyy kyllä yllin kyllin Luken nettisivuilta.
