Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hienostellen sanottuna ’legitimiteetti’ hakkuiden lisäämiselle ostetaan huolehtimalla entistä paremmin monimuotoisuudesta. Ilmastopolitiikka on vaikeampi pähkinä, kun päästöjä pitäisi vähentää nyt eikä 50 vuoden päästä. Varmasti suurista lisähakkuista pidättäytyminen on kustannustehokas tapa tähän, kun siitä ei tarvitse maksaa metsänomistajille mitään. Ilmaista se ei kuitenkaan ole: tulee heijastusvaikutuksia kansantalouteen. Mielestäni pitäisi pyrkiä kunnianhimoisiin päästövähennyksiin kaikilla sektoreilla. Kasvamaan päin oleva ja hyvällä metsänhoidolla vielä entisestään kasvatettavissa oleva metsähiilinielu on siinä mukana, mutta mieluiten niin, että markkinat ja erityisesti metsänhoitotarpeet eli harvennusrästien purkutarve määräisivät toteutuvien hakkuiden tason.
Tässä vielä selventävä ote Ilmastopaneelin raportista koskien metsiä (linkki alla, lihavointi ja kursivointi minun).
Väittämä: Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.
Väittämän sanamuotoihin liittyviä näkökohtia
”Väittämässä ei esitetä Suomen metsien hiilivaraston pienenevän lisähakkuiden seurauksena. Hallituksen linjausten mukaisten hakkuiden lisäysten jälkeenkin Suomen metsät säilyvät hiilinieluina, eli metsien hiilivarasto jatkaa kasvuaan. Hiilivaraston kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin ilman hakkuiden lisäystä.
Sekä pitkäaikaiskokeiden että mallinnustutkimusten perusteella yksittäisen metsikön hiilivarasto kehittyy suurimmilleen ilman hakkuita. Harvennetun metsikön tilavuus ei jätettyjen puiden parantuneesta kasvusta huolimatta saavuta kiertoajan aikana harventamattoman metsikön tilavuutta. Puuston hiilivarasto jää näin harvennetussa metsikössä harventamatonta pienemmäksi. Vanhan metsän uudistamisen jälkeen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin kasvu uudessa metsikössä vastaa uudistetun metsän kasvua. Lisäksi päätehakkuussa syntyvien hakkuutähteiden hajoaminen aiheuttaa hiilipäästön useiden vuosikymmenten ajaksi. Myös maanmuokkaus voi kiihdyttää hiilen vapautumista maaperästä, mutta lopullista tutkimusnäyttö asiasta ei vielä ole. Koko maan tasolla Suomen metsien nykyinen ikäluokkajakauma on tärkein selittävä tekijä tämän väittämän taustalla. Kun metsätalouden maalla metsistämme n. 50 % on alle 50 vuotiaita ja yli 100 vuotiaiden metsien osuus on 5% luokkaa, metsien hiilinielu ei ole pienenemässä seuraavien vuosikymmenten aikana. Hakkuiden lisäyksellä ei pystytä kasvattamaan Suomen metsien hiilinielua seuraavina vuosikymmeninä, vaikka hiilen sitoutuminen vanhassa metsässä olisikin alemmalla tasolla kuin metsikön vuotuinen maksimaalinen hiilensidonta. Väittämässä on myös nostettu esiin metsien tärkeä rooli hiilivarastona, ei ainoastaan hiilinieluna. Puutuotteiden keskimääräistä elinkaarta tulisi pidentää nykyisestä muutamasta vuodesta ja uusiutumattomien materiaalien ja energian käytön korvaamisesta saatavia päästövähennyksiä kasvattaa selvästi, jotta ilmakehän näkökulmasta vanhan metsän uudistaminen ei tarkoittaisi suuren hiilivaraston purkautumista ilmakehään.
Tutkijat nostivat keskusteluissa esiin, kuinka hakkuiden vaikutus riippuu niiden kohdentamisesta ja toteuttamistavasta. Harvennushakkuiden intensiteetin ja määrän kasvattaminen vaikuttaa vähemmän kuin päätehakkuiden lisääminen. Lisäksi koko Suomen yli tarkasteltuna tulokseen vaikuttaa myös se, missä hakkuiden lisäys tapahtuu. Erityisesti korostettiin, että tilanteessa jossa kasvu on suurempaa kuin poistuma, metsät vanhenevat, jolloin luonnonpoistuma lisääntyy ja erilaisten tuhojen riski kasvaa. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, ettei Suomen metsien hiilivaraston kasvu voi jatkua loputtomiin nykyisellä tasolla, vaikka hakkuita ei lisättäisikään. Väittämän määrittelemällä aikajänteellä metsien kasvu on kuitenkin pikemminkin kiihtymässä kasvaneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden, kohonneen lämpötilan ja turvemailla joitakin vuosikymmeniä sitten tehtyjen metsäojitusten seurauksena.”
http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Ilmastopaneeli_metsäväittämät_final_%202017.pdfMetsien kasvuennusteet riippuvat paljon lähtöoletuksista, joiden mukaan metsää ajatellaan lähivuosikymmeninä hakattavan. Kuten toisessa ketjussa totesin, se on pääosin poliittinen päätös, mitä metsien tuottamia hyötyjä painotetaan. En olisi kuitenkaan kovin huolissani: metsien käytöstä päätämme me, eivät poliitikot.
Juuri noin, ja vielä: jos vuosikymmeniä tästä eteenpäinkin hakataan vähemmän kuin mitä kasvu on, metsät alkavat vanheta ja lopulta kasvu heikkenee. Jokainen metsänomistaja tietää metsälönsä tasolla miten metsien ikärakenne ja hakkuiden rakenne vaikuttavat kasvuun, mutta jostain syystä valtakunnan tason mallilaskelmat osoittavat toista. Pitäisi olla selvää, että jos lisähakkuut painottuvat kuitupuuhun eli harvennusrästien purkuun, vaikutus kasvuun on lyhytikäinen. Jos taas painotetaan uudistushakkuita, hiilivarasto ja kasvu alenevat ehkä enemmän, koska meidän metsät uudistetaan kohtalaisen nuorina eikä niiden kasvu ole vielä pysähtynyt. Avohakkuun jälkeen uudistusala on 10 – 20 vuotta hiilen lähde, ennen kuin kasvu alkaa nousta hakkuutähteiden ja maan hiilen vapautumista suuremmaksi.
Metsien kasvu ja kehitys osataan meillä ennustaa hyvin, niin että en yleistäisi noin vahvasti, että kaikki ennusteet ovat menneet pieleen. Metsien kuoleminen ilman saasteisiin ei onneksi toteutunut. Suotuisaan kehitykseen oma osansa oli ilman puhdistumisella rikkipäästöistä. Esimerkiksi Harjavallan seudulta on näyttöä siitä, että kyllä metsä saadaan tapettuakin, kun päästöt ovat tarpeeksi suuret.
Mitä metsien hiilinieluun tulee, on poliittinen päätös, mihin sitä käytetään. On tehtävä poliittinen valinta, mitä painotetaan: lähiajan hiilen sidontaa ja monimuotoisuuden vaalimista vai lähiajan talouskasvua ja työllisyyttä.
Palatakseni tapaamiseen, voisitteko vahvistaa tulonne, niin saadaan pääluku. Itse olen tulossa Koskenniemeen perjantai-iltana (pyrin tulemaan klo 18 mennessä) ja minulla on mökki varattuna. Voidaan suunnitella silloin illalla lauantain ohjelmaa. Mökissä on puulämmitteinen sauna, joten saunominen onnistuu. Omat eväät mukaan, mm. makkaranpaistopaikka pitäisi löytyä. Koskenniemessä on myös ravintola. Ryhmämme on sen verran pieni, ettei tarvinne varata tiloja. Löytänemme toisemme parhaiten siten, että kokoonnumme minun mökkiini: jätän vastaanottoon tiedon että opastavat sieltä tarvittaessa ”Metsälehden nimimerkkejä” kyselevät sinne.
Huomatkaa, että majoitusvaraukset pyydettiin vahvistamaan kesäkuun puolivälissä eli 16.6. mennessä ja ilmoittamaan arvioitu saapumisaika. Onko minun mökkiini muuten tulossa joku naispuolisista nimimerkeistä? Minulta voi varata petipaikan os. anneli.jalkanen@gmail.com ja puhelin tai WhatsApp on 041-4303952. Jaettu yöpymishinta on 105 euroa per hlö per kaksi vrk, eli rapiat 50 euroa yö (koko mökki siis 210 euroa). Omat lakanat, uimapuku ja pyyhe mukaan! Hotellissa yöpyjillä liinavaatteet kuulunevat hintaan.
Lapin kesä jää tänä vuonna lyhyeksi.
Ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa, muun muassa saimaannorppa häviää kun Saimaalla ei ole enää lumikinoksia. Olisiko norppa siis siirrettävä Inarinjärveen?
Hesarissa oli asiaa Golf-virrasta, joka saattaa heikentyä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tätä on aiemminkin povailtu, mutta nyt asiasta oli uusia mallilaskelmia, joiden mukaan yksi mahdollinen skenaario on että Länsi-Eurooppa saattaisi muuttua sateisemmaksi ja viileämmäksi. Kytkennät ovat monimutkaiset ja ennusteet epävarmoja. Toivottavasti ei nyt niin paljon viilenisi, että me joudumme itse ilmastopakolaisiksi!
Biotalouteen palatakseni, laitetaanpa tähänkin ketjuun asiaa Luken johtajilta (Hesari mielipide 8.6.). Buchert ja Kolström kirjoittavat: ”Metsäbiotalous tähtää korkean lisäarvon tuotteisiin, jotka toimivat hiilen pitkäaikaisina varastoina ja korvaavat fossiilisista raaka-aineista peräisin olevia tuotteita, kuten muovia.” Tähän voi yhtyä, ja muistetaan myös muut huonot raaka-aineet, kuten vesisyöppö puuvilla! Biotalouden kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa pitää muistaa aikaskaalan (”metsäbioenergia ei tuo nopeita ilmastohyötyjä”) lisäksi alueellinen skaala, eli mitä päätöksemme vaikuttavat maan rajojen ulkopuolella.
