Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hesarissa oli asiaa Golf-virrasta, joka saattaa heikentyä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tätä on aiemminkin povailtu, mutta nyt asiasta oli uusia mallilaskelmia, joiden mukaan yksi mahdollinen skenaario on että Länsi-Eurooppa saattaisi muuttua sateisemmaksi ja viileämmäksi. Kytkennät ovat monimutkaiset ja ennusteet epävarmoja. Toivottavasti ei nyt niin paljon viilenisi, että me joudumme itse ilmastopakolaisiksi!
Biotalouteen palatakseni, laitetaanpa tähänkin ketjuun asiaa Luken johtajilta (Hesari mielipide 8.6.). Buchert ja Kolström kirjoittavat: ”Metsäbiotalous tähtää korkean lisäarvon tuotteisiin, jotka toimivat hiilen pitkäaikaisina varastoina ja korvaavat fossiilisista raaka-aineista peräisin olevia tuotteita, kuten muovia.” Tähän voi yhtyä, ja muistetaan myös muut huonot raaka-aineet, kuten vesisyöppö puuvilla! Biotalouden kokonaiskestävyyttä tarkasteltaessa pitää muistaa aikaskaalan (”metsäbioenergia ei tuo nopeita ilmastohyötyjä”) lisäksi alueellinen skaala, eli mitä päätöksemme vaikuttavat maan rajojen ulkopuolella.
Taneli: ”päättäviin pöytiin tulee selkeä ja rehellinen metsänomistajien edustus”. Jos nämä monivuotiset hirvikeskustelut jotain ovat opettaneet, niin ainakin sen, mikä se pöytä on johon pitäisi päästä. Se on alueellinen riistaneuvosto, joka määrittelee alueen hirvikannan tavoitetason, kuultuaan sidosryhmien ”suosituksen”. Seurueet vain toteuttavat tavoitetasoa käytännössä hakiessaan kaatoluvat, jotka Suomen Riistakeskus myöntää sen mukaan mitä tavoitetason saavuttaminen vaatii. Riistanhoitoyhdistyksen rooli tässä lienee lähinnä se, että se koordinoi paikallistasolla seurueiden toimintaa. Tyytymättömien metsänomistajien vaikutuskanava on siis sidosryhmä tai suoraan riistaneuvosto. Ei niinkään metsästysseura, jossa helposti tulee jyrätyksi (varsinkin nainen), jos on sopimattomia ajatuksia.
Keski-Suomen mhy laittoi nettiin videota, jossa säästöpuuryhmä poltettiin. Palanut puu on vielä harvinaisempaa kuin lahopuu, joten tämä on oikein hyödyllistä ja kannatettavaa toimintaa. Tämän päivän (8.6.) Hesarin mielipidekirjoituksessa Luken johtajat Buchert ja Kolström kirjoittavat, että ”lahopuun tasaisen jakautumisen sijasta tulee tavoitella vankkojen keskittymien luomista monimuotoisuudelle tärkeissä paikoissa”. Tähän voi yhtyä.
No kerrotko meille tietämättömille, mikä se ’oikea tapa’ on?
Täsmennän: egr-venttiili vaihdettiin jo aiemmin ja auto oli silloin sen verran uusi että maahantuoja tuli reilusti vastaan hinnassa.
”Tuomiruoste voi tappaa kuusen latvaversoja aiheuttaen nuorissa kuusissa pituuskasvun hidastumista. Runsaana esiintyessään ruoste vähentää merkittävästi kuusen siementuotantoa.”
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/thareo-n.htm
Käytin Yetin päästöhuijausohjelmiston poistossa. Auto laiskistui ja vakionopeuden säädin lakkasi toimimasta. Ei hyvä. Etsin netistä muiden päivityskokemuksia, niitä en kyllä löytänyt, mutta sen sijaan muuta mielenkiintoista. Jos pakokaasuja takaisinkierrättävä egr-venttiili menee rikki, sen voi ottaa kokonaan pois toiminnasta. Korjaus on luokkaa 1500 euroa ja poisto paljon halvempi. En tiedä tekeekö merkkihuolto näitä poistoja lainkaan, pääasiassa se taitaa olla pikkupajojen hommia. Auton typpipäästöt kasvavat entisestään, mutta tehoja tulee rutkasti lisää. Ilmeisesti auto menisi kuitenkin edelleen katsastuksesta läpi. Tämä pitää muistaa, jos tulee egr-ongelmia uudestaan (kertaalleen se on jo vaihdettu).
Ihan ok juttu muuten, mutta ulkomaisia metsämarjoja ei keitetä ekinokokin vuoksi, joka pääasiassa leviää ihmiseen koiraeläinten ulosteista eikä marjoista, vaan syynä on norovirus- ja hepatiittiriski.
Evira:
Myös Ari Nikulan väitöskirjassa saatiin tuo sama tulos, että mitä enemmän männyn taimia taimikossa on, sitä enemmän niitä jää myös vaurioitumatta hirven suosimilla laidunalueilla. Taimikoita joissa on yli 10 000 mäntyä, syntyy käytännössä harvoin.
Käytännön ohjeet männyntaimikon perustajalle olisivat siis ne perinteiset: perusta männyn taimikko mahdollisimman tiheänä, eli yleensä luontaisesti tai kylvämällä (sinne jää taimia vaikka hirvi mielistyy taimikkoon), älä perusta männyn taimikkoa rehevälle kasvupaikalle (siellä kasvavat männyt maistuvat hirville hyvin), älä päästä lehtipuustoa etukasvuiseksi (männyt kituvat ja maistuvat myös hirville hyvin), ja lopuksi: lehtipuuston perkaaminen kokonaan taimikoista ei ole tarpeen, riittää kun ne perataan pois kasvatettavien mäntyjen välittömästä läheisyydestä (reikäperkaus). – Itse en reikäperkaisi vaan varhaishoidossa vetäisin lehtipuut pääosin sileäksi, vain isoihin aukkopaikkoihin voisi jättää pieniä siemensyntyisiä lehtipuun alkuja.
Kuinka pitkältä matkalta se on kuoleutunut, eli pelkkä latvasilmu vai koko latvakasvain? Latva voi kuoleutua jos joku (nisäkäs, lintu, sienitauti tai hyönteinen) vaurioittaa sitä.