Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Taloussanomissa on artikkeli dieselin päästöistä. Sen mukaan dieselin hankalin ominaisuus ovat nykyisin typpidioksidipäästöt:
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001721082.html
Paitsi metsäalan käytännön toiminta, myös Suomen sata vuotta vanha metsäntutkimus on edelleen yksi maailman huippuja, vaikka resursseja onkin viime vuosina leikattu rankasti.
Tuohon paradoksiin sanoisin, että eikös kuitu/tukki suhde riipu eniten metsien ikärakenteesta ja toisekseen metsien hoidon tasosta: kun uudistamiset, taimikonhoidot ja harvennukset hoidetaan, saadaan aikanaan tukkiakin.
Matti Vattula kirjoittaa uusimmassa Aarre-lehdessä otsikolla Kestävä metsätalous – täysin kestämätöntä! Tuohon voi yhtyä. On tärkeää hahmottaa, että hakkuusäästömme ja biotaloutemme tarpeet painottuvat kuitupuuhun, jonka hakkuumahdollisuuksia siis voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä voimakkaammin, hiilinielun tai varaston siitä paljonkaan kärsimättä.
Keskikesällä on juurikin kuivumisriski, ja lisäksi kasvavia kuusentaimia on vaikeaa istuttaa katkomatta kasvaimia. Siksi taimet pyritään istuttamaan ennen silmun puhkeamista tai sitten syyskesällä. Kesäkoivuja voi käsittääkseni istuttaa melkeinpä läpi kesän, paitsi jos ennen istutusta on ankara kuivuus.
Vähän huolestuttaa, miten metsaan.fi-palvelun käy metsätietolain uudistuksessa. Jos palveluun jätetään julkiseksi vain ns. hilatieto, jolla kukaan ei tee mitään, pakotetaan metsänomistajat valitsemaan joku palveluntarjoaja (vrt. sote-uudistus), joka jalostaa hilatiedosta kuviotason tiedon, sekä asiakkaan niin halutessa tulevan tuotoksen ennusteen sekä toimenpide-ehdotukset eli nk. metsäsuunnitelman. Nykysysteemissä palvelussa on kuviotason metsävaratieto, jota metsänomistaja jakaa haluamilleen tahoille. Nähtäväksi jää, onko uusi systeemi parannus entiseen; ehdotus valmistuu vasta syksyllä. Maalaanko mörköjä seinille, mutta yhtenä riskinä voi olla, että metsänomistajat sitoutuvat entistä tiukemmin valitsemaansa palveluntuottajaan.
Kasvukausi jatkuu harrastelijankin korkeuksilla niin kauan kunnes vrk:n keskilämpötila tippuu alle +5 asteen. Männyn pituuskasvu kyllä loppuu jo keskikesällä ja se tekee silmun, jossa seuraavan kesän neulasaiheet ovat jo valmiina. Jos alkukesä on kylmä, se vaikuttaa sekä pituuskasvuun, neulasten pituuteen että seuraavan kesän neulasaiheiden määrään. Loppukesän ajan puu kasvaa sitten paksuutta. Juurten kasvu jatkuu läpi kasvukauden.
