Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minulla ainut kohde, joka on tarvinnut käsin kylvää, on ollut Asta-myrskyn jälkeen uudistettu kalliomännikkö, jossa ei kylvökoneella voitu ajaa kivisyyden vuoksi (muokkauksena kaivurilaikutus) ja siemenpuita ei ollut riittävästi jäljellä.
Tarkennan sen verran että en vastusta pienpuun polttoa. Taajamissa se pilaa kyllä ilmaa talvisin jos pientalojen omistajat lämmittävät lukaalejaan jatkuvasti klapeilla. Sen sijaan en ole aivan varma kannattaako liikennepolttoaineita tehdä puusta, vai olisiko sittenkin järkevämpää tukea vaikkapa sähkö- ja biokaasuautojen hankintaa. Kyllä niilläkin saisi lisättyä uusiutuvan energian osuutta liikenteessä, jos sähkö on tuotettu esim. vesi- tai tuulivoimalla.
Sellun tuotannon lisääminen kohdistuu pääasiassa lyhytikäisiin tuotteisiin. Tarvittaisiin lisää pitkään kestäviä puukuitutuotteita, sellaisia kuin Finlaysonin lakanat, joille luvataan kymmenien vuosien käyttöaika.
Miten Timppa käytännössä suoritat siementen peittämisen? Konekylvössähän on se etu, että siinä siemenet menevät hajalleen samalla lailla kuin siemenpuista pudotessaan, ja taimikon hoitoa haittaavia kylvotuppaita ei synny. Jos hajakylvön koettaa tehdä käsin, homma menee hankalammaksi, kun kylvettäviä ja peitettäviä kohtia on paljon.
Ei syytä paniikkiin. Vaikka metsämme sitovat hiiltä vauhdikkaasti, en osaa mieltää mahdolliseksi sellaista skenaariota, että Suomi, panostettuaan miljardeja euroja metsän kasvun parantamiseen, alkaisi vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi rajoittaa metsien käyttöä ilmastotavoitteiden vuoksi. Ei sitä kai missään muuallakaan harkita, vai tietääkö joku semmoisen maan?
Globaalisti tarkasteltuna Suomen metsien käyttö on kestävämmällä pohjalla kuin monen muun maan metsien käyttö, puhumattakaan hyödyistä, jotka saadaan fossiilisten tuontiraaka-aineiden korvaamisesta kotimaisella puuraaka-aineella. Vihreät ovat menestyneet, mutta he eivät pysty yksin muodostamaan maahan hallitusta, joten heidänkin on tehtävä kompromisseja.
Vesalan ja Kotiahon Hesarin vieraskynä-kirjoitus tänään 15.5. on kyllä periaatteessa oikeaa asiaa: puuta ei kannata polttaa, vaan korvata sillä korkeamman jalostusasteen fossiilisia tuotteita. Puunkäytön lisäys painottuu kuitupuuhun, jota pitää hakata, jotta metsistä saadaan aikanaan tukkia. Kuitupuuta pitäisi käyttää enemmän pitkäikäisiin tuotteisiin, jossa hiili pysyy varastoituna. Tähän tarvittaisiin innovaatioita pikaisesti. Siitäkin olen samaan mieltä että monimuotoisuuden turvaamiseen pitää panostaa! Tähän kaikilla metsänomistajilla on mahdollisuus, ja monet tekevätkin jo vapaaehtoisesti enemmän kuin laki vaatii.
Tuohon Puukin listaan voisi lisätä: kilpailuta puukaupat, ainakin vähintään ns. varttuneissa metsissä, joissa on suuria eroja tukki/kuitujaossa ostajien välillä. Lisäksi olisi eduksi hintatasolle, jos mhy pystyisi toimimaan alueellaan ”puutavaratavaratalona” josta kukin puun käyttäjä saisi hankittua haluamansa lajitteet.
Tutkijoiden tehtävä on tuottaa tietoa ja mahdollisesti suosituksiakin, mutta kuten tiedetään, nämä eivät siirry sellaisenaan käytäntöön. Viime kädessä polittinen tahtotila ratkaisee tutkimusten vaikuttavuuden. Tässä tapauksessa painetta metsänomistajien taholta ja sen myötä poliittista tahtoa vakiintuneen kauppatavan muuttamiseen ei näyttäisi olevan. Tämä johtunee siitä, että metsänomistajilla on riittävästi tietoa puunkorjuun todellisista kustannuksista, eli he tietävät ettei mitään pikavoittoja ole tarjolla ja toisaalta nykymalli on heidän kannaltaan helppo ja kätevä.
Eikö tulisi halvemmaksi hakea juomat lähimmästä Alkosta kuin Latviasta? No, lomamatkanhan siinä kyllä saa ohessa. Mitäs EU-säännökset sanovat, saako viinaa nykyisin tuoda miten paljon vaan, vai vaan ’omaan käyttöön’? Se oma käyttö on kyllä eri ihmisillä kovin erilainen käsite. Tullimääräykset pitäisi olla yksiselitteiset.
