Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Käsittääkseni tuet maksetaan energian tuottajille, eli lämpöä ja sähköä tuottavielle laitoksille. Haketuki on kohdistettu sähkön tuotantoon.
Yksi hypoteesi sanoo ,että ihmistaimen pitäisi saada varhaislapsuudessa monipuolista pieneliö- ja siitepölyaltistusta, niin ettei immuunipuolustuksen sitten vanhempana tarvitsisi reagoida vaarattomiin altisteisiin. Tiedä häntä, mutta jonkin verran parannusta sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin voisi tulla siitä, että säilytetään ja monimuotoistetaan kasvillisuutta kaupunkien viheralueilla ja tonteilla.
Pienpuun hakkuisiin liittyy jo nyt niin paljon intohimoja, että en ehkä lisäisi soppaan päästökauppaa. Metsäteollisuutta närästää haketuki, joka heikentää sahojen jätepuun menekkiä. Jako päästökorvausta saaviin ja ei-korvattaviin metsiköihin lisäisi kemera- ja hirvituhobyrokratian tapaista toimintaa, mikä ei ehkä ole järkevää.
Pienpuun käytön kannattavuutta tuetaan jo nyt valtion ohjaustoimin: määrittelemällä liikennepolttoaineisiin lakisääteinen uusiutuvien osuus raaka-aineesta. Muuten antaisin markkinoiden määritellä mahdollisimman pitkälle, mihin puu käytetään. Biotalouden mahdollisuudet ovat huikeat ja jos näkymät toteutuvat, tiedossa voi olla puun hintojen vahvistumista.
Luken sivuilta lainattua: ”Puutavaran mittauksesta annetussa laissa puutavaran mittauksella tarkoitetaan jalostamattoman puutavaran määrän ja laadun mittaamista kauppahinnan, palkan tai urakointimaksujen määrittämistä varten.”
Selventäisitkö Jovain mitä tarkoittaa ’laskutusperiaate’.
Energiaviraston nettisivuilta ilmenee, että päästöoikeudet huutokaupataan ja tulot menevät Suomen valtion pohjattomaan kirstuun. Onhan tuossa se järki, että päästökauppasektorin päästöille on katto olemassa, mutta kaupan ulkopuolelle jää paljon päästöjä. Joskus voi olla niinkin, että tuotanto EU:ssa olisi ympäristön kannalta parempi kuin tuotanto vaikkapa Afrikassa, jossa ympäristönormeja ei saada vielä aikoihin samalle tasolle.
Korjuuvauriot ovat jk:ssa iso ja todellinen ongelma, jos urakoitsija ei ole taitava, mutta jk:ssa ei liene koskaan 400 kuutiota hehtaarilla. Jatkuvin isoimpien puiden poimintahakkuin pidetään pohjapinta-ala alhaalla, ja pienempiä harvennetaan myös tarpeen mukaan, niin että metsikössä olisi aina kaikenkokoisia puita. Mitä talouteen tulee, jos vaan uudistuminen onnistuu, kympin ero tukkipuun hinnassa korvautunee uudistamiskustannusten alenemisena.
Mannerlaatat ovat aikojen kuluessa vaeltaneet pitkin maapallon pintaa eli suomenmaakin on ollut aikoinaan etelämpänä – olisikohan ollut Geo-lehden jutussa. Lisäksi auringon aktiivisuus on vaihdellut, niin että täällä on ollut välillä paljonkin lämpimämpää. Osa ihmisistä ei tämän takia usko, että ilmastonmuutos olisi ihmisen tekosia ollenkaan.
