Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Se mihin metsän kasvatuksella pyritään, lienee sitten useimmilla maksimituotto (rahallinen). Siihen, milloin kannattaa päätehakata, vaikuttaa mm. oma korkovaatimus, puun markkinatilanne ja puun hinnoittelumalli (laatuhinnoittelu vai ei).
Menee vähän asian viereen, mutta hätävilkkuja kannattaisi käyttää vain silloin kun on akuutisti avun tarpeessa. Eihän sivu ajavat muuten tiedä, onko tilanne päällä vai avuantarve päättynyt. Muuta liikennettä voisi mieluummin varoittaa varoituskolmiolla. Vai mitä tieliikennelaki sanoo hätävilkkujen käytöstä?
Ruotsissa on paitsi hirviä ja hirvivahinkoja, myös susia enemmän, tosin on kyllä sitä pinta-alaakin, missä temmeltää.
Pari asiaan liittyvää lainausta. Lähde: Jere Malinen, Metsästys ja kalastus -lehden Luonnossa-liite 2013.
”Hirvi on pohjoisen pallonpuoliskon tärkein eläinlaji. Sen runsausvaihtelut säätelevät havumetsävyöhykkeen suurten nisäkkäiden vuorovaikutussuhteita.” Ilpo Kojola: ”…jos hirvien määrää nykyisestä karsitaan, se veisi mukanaan liudan erittäin uhanalaisia suurnisäkkäitä.”
Myöhemmin jutussa selviää, että näillä tarkoitetaan sutta ja ahmaa, joista jälkimmäinen on riippuvainen haaskoista. Lisäksi ennustetaan, että olennaisesti pienempi hirvikanta johtaisi siihen, että susi suuntautuisi enemmän metsäpeuraan ja karjaan.
Mutta toisaalta: jos yksi susi tarvitsee vuodessa keskimäärin 15 hirveä, niin laskennallisesti esimerkiksi 300 suden tavoitekannalle riittäisi vuotuiseksi hirvisaaliiksi 4000 – 5000 hirveä, jos oikein laskin. Eli siis rapiat 5 % nykyisestä talvikannasta joka on 80 000 hirveä. Ei kovin paljon. Toisaalta, jos talvikanta olisikin 20 000 hirveä, sudet veisivät siitä jo melkein neljänneksen, eikä metsästäjille jäisi enää paljon mitään ammuttavaa. Tästäkö se kenkä puristaakin, eikä suurpetojen kohtalosta? Vai onko tosiaan niin, että sudet ovat niin huonoja metsästäjiä, että metsäpeurojen ja hirvien pieni kanta ei jaksaisi ylläpitää edes nykyistä 150 sutta?
Männyn kantokäsittelyn järkevyys kesähakkuissa riippuu metsän sijainnista. Katso http://www.metla.fi Metinfo Metsätuho-oppaasta männyn tyvitervaksen riskialue (linkki alla). Kantokäsittelyä suositellaan Itä-Suomessa, mutta se lienee aiheellinen koko Etelä-Suomessa epidemian leviämisen hillitsemiseksi. Metla näköjään suosittelee nykyisin käsittelyä sekä kivennäis- että turvemaille (aiemmin suot eivät olleet mukana).
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/manty-tyvitervas.htm
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/kannot.htm
Jos lähellä on tehty vähän aikaa sitten hakkuita, männyn kannoista voisi yrittää päätellä, onko metsälössäsi epidemiaa. Tosin männyllä tauti on maallikon vaikea tunnistaa. Onko vanhoissa männiköissä nähtävissä pystyyn kuolevia ”pesäkkeitä”? Kuolevatko katajat männikössä?
Kannattaisiko aineita kysyä maatalouskaupasta? Mhy on toinen josta voi hintoja kysyä.
Puun ajankohtaisia hintoja valtakirjakaupoissa:
Metsänhoitoyhdistykset väittävät aikaansaavansa metsänomistajan kannalta paremman puukaupan kahdesta syystä:
1) Puun hintataso on hieman korkeampi valtakirjakaupoissa, ja
2) Katkontatiedon avulla löydetään paras ostaja, jolloin leimikon kokonaisarvo on suurin mahdollinen.Kummastakaan ei ole tutkimustietoon perustuvaa vahvaa näyttöä, koska sekä hinta- että katkonta-aineistot ovat mhy-ketjun omaisuutta. Viitteitä on kuitenkin siitä, että ainakin yksittäistapauksissa tarjousten vertailu omin päin voi olla vaikeaa, jos ei tiedä miten kukin ostajaehdokas aikoo leimikon katkoa.
Tähän ongelmatiikkaan on jo ratkaisu olemassa, mutta ostajapuoli ei ole halunnut siihen tarttua (www.metsanomistaja.blogspot.fi).
