Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuo video on katsomisen arvoinen. Siitä näkyy hyvin, että ensin puut taipuvat, mutta sitten kun tietty raja on saavutettu, puu joko katkeaa tai sitten kaatuu juurineen. Jos maa on roudassa, useimmiten katkeaa.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että tuolla kelillä kannattaa pysytellä sisätiloissa, ja sen että puut kannattaisi kaataa pois talojen läheltä ajoissa. Etenkin lahot puut.
”Hirvet ovat edelleen hyvin epätasaisesti jakaantuneina ja niitä on moninkertainen määrä tarvetta ajatellen.”
Auttaisiko metsästysalueiden radikaali suurentaminen? Nykyistä suuremmalla alueella siis suoritettaisiin yhteisiä jahteja, jolloin alueen talvilaidunalueetkin tulisivat väkisin metsästyksen piiriin. Lisäksi jahtiporukkaa olisi aina riittävästi kunkin kiireistä riippumatta. Käytäntö muistuttaisi siis yhteismetsiä. Lupia jaettaisiin ja tavoitekanta laskettaisiin nykyistä isommille alueille. Jahtiin osallistuneille tulisi lihaosuus, tai jos lihaa ei riitä jaettavaksi, pieni rahallinen korvaus mukana olosta sen sijaan.
Toiminta voisi aikanaan johtaa metsästysseurojen yhdistymisiin (vrt. kehitys mhy-kentässä.)
Uudistamistulosta voidaan edelleen valvoa hakkuuilmoitusten perusteella otannalla, eli tehdään pistokokeita. Jos ei uudista, voi jäädä kiinni uudenkin metsälain puitteissa.
Hoidettujen viljelymetsien tuotos on sitä luokkaa, että kyllä metsänomistaja voi odottaa itselleenkin tiliä. Tämä ajatus vain pitäisi saada markkinoinnin kautta menemään läpi. Energiakasvatuksen taloudellisuus voi olla myös hyvä, jos metsäenergia pitää pintansa, kuten nyt näyttäisi. Vrt. ns. ”hiilikupla” tämän päivän (18.7.2014) Hesarin taloussivuilla ilmastonmuutosjutussa, eli uudistuvissa energiamuodoissa on tulevaisuus. Ne jotka eivät halua investoida metsään, voivat harrastella jatkuvaa kasvatusta.
Kaikki ovat tyytyväisiä, vai mitä?
Jos Anne Ollilan ajatus metsätalouden osuudesta pitäisi paikkansa, Lapin suojelualueilla pitäisi kasvaa runsaasti jäkälää. Mutta kun ei (tämän kesän empiiristen havaintojen perusteella) kasva.
Laidunnuksen vaikutuksesta on ilmestynyt tuore julkaisu:
Anu Akujärvi, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Eero Mattila, Kari Mikkola & Pasi Rautio: Effects of reindeer grazing and forestry on ground lichens in Finnish Lapland. Silva Fennica vol. 48 no. 3 article id 1153. http://dx.doi.org/10.14214/sf.1153
http://www.silvafennica.fi/issue/volume/48 (poista linkistä välilyönti)
Highlights: Both reindeer grazing and forestry affect the cover and biomass of reindeer lichens; Reindeer grazing has bigger impact than forestry; The lichen cover was about five-fold and the biomass about fifteen-fold in the ungrazed (fenced) sites than in the grazed ones; The decrease of not only the biomass, but also the cover of lichens, is alarming. The decrease of lichen cover may hinder the recovery of reindeer pastures, which in the long run endangers the sustainability of reindeer husbandry.
Metsätalouden toimenpiteistä jotkut, etenkin maanmuokkaus, todennäköisesti vähentävät jäkälää, mutta toisaalta taimikonhoito ja nuorten metsien harvennukset lisännevät sitä metsikön valoisuutta lisäämällä. Luppo ja jäkälä ei pysty välttämättä enää helposti uudistumaan, jos se on jostain kohtaa hävinnyt. Jäkälien kasvun kannalta optimaalinen puuston latvuspeittävyys on em. julkaisun mukaan noin 40-50 %. Poimintahakkuut ja jatkuva kasvatus sopinevat näin ollen porotalouden kanssa ainakin periaatteessa hieman paremmin yhteen kuin avohakkuut ja maanmuokkaus.
Em. julkaisun loppupäätelmä on, että ”porolaidunnuksen vaikutus jäkälän määrään on selvästi metsätaloutta suurempi. Sekä jäkälän biomassan että peittävyyden väheneminen on hälyttävää, ja voi uhata laidunten uudistumista, mikä pitkällä aikavälillä uhkaa poroelinkeinon kestävyyttä.”
Raivuri kirjoittaa asiaa:
”Tämä katkontauudistus olisi todella tervetullut. Se korostaa metsistä huolehtimisen merkitystä. Lisäksi se mahdollistaa esimerkiksi paremmat toimintaedellytykset laadukkaan rakennuspuun kannattavaan kasvatukseen.”
Ostajan intressissä on tehdä katkonta markkinatilanteen mukaan ja puutavaran hinnoittelu laadun ja puustamaksukyvyn mukaan. Molempien, sekä puun myyjän että ostajan näkökulmasta katkonnan ja hinnoittelun optimointi tulisi tehdä niin, että kokonaispotti (puukaupan tai myyntierän arvo) muodostuu mahdollisimman suureksi.
Mielestäni puun katkonnan ja hinnoittelun ratkaisut voidaan hoitaa täysin markkinalähtöisesti eikä suunnitelmatalouden keinoin.
Vrt. yksinkertainen, edelliset näennäisesti ristiriitaiset tavoitteet yhteen sovittava ratkaisu: blogimerkintä vuodelta 2007, ”Metsänomistajalle kantohinta koko rungosta”.
http://metsanomistaja.blogspot.fi/Kun lukee vaikka tämän päivän (25.6.2014) Hesarin vieraskynän otsikolla ”Irakin hajoaminen näyttää väistämättömältä”, tulee hakematta mieleen, että tulevaisuuden konfliktit liittyvät energiaan ja luonnonvaroihin, ellei suoraan niin välillisesti. Jos Persianlahden öljyn- ja kaasuntuotanto kovasti kärsii, Euroopassa tulee vilu talvella, ellei korvaavia määriä saada Pohjanmereltä tai Venäjältä.
Toisin sanoen, kaikki yritykset vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista ovat kovasti kannatettavia (paitsi kallis tuulivoima).
