Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Nosto: laadukkaan koivun ja männyn kasvatus ei onnistu ilman harvennusta ja/tai karsintaa.
Erittäin hyvä asia jos metsokin sopeutuu nykyiseen metsätalouteen.
Mutta mikä on metsäkanalintujen taantuman (1950-luvulta lähtien) perimmäinen syy, jos ollaan yhtä mieltä siitä että se ei ole metsätalous? Pienpetojen rooli on kiistanalainen. Näädän kanta on pysynyt koko lailla ennallaan, ketun kanta on laskenut, joten ainakaan kotoperäisten keskikokoisten yleispetojen syytä kato ei voi olla. Kärpänkin kanta on monilla alueilla laskenut. Vieraspedoista supikoira on jo saanut riistantutkijoilta synninpäästön. Minkki saattaa olla vesilintujen kantojen suhteen merkittävässä roolissa. Molempien kannat ovat viime vuosikymmeninä vahvistuneet, eikä niitä enää voida hävittää Suomesta. – Lentävien petojen kuten pöllöjen ja haukkojen kannanvaihtelua en ole vielä tutkinut.
Olisiko todellinen syy sittenkin metsästyksen tehostuminen? Onhan kattava metsäautotieverkosto ja metsästäjien määrän nousu molemmat nostaneet painetta riistalintuja kohtaan.
Kommenttia…
Käsitys suojelualueiden lintutuottokyvystä perustuu paitsi mitattuihin havaintosarjoihin, myös metsästäjien omiin havaintoihin muun muassa Ilomantsista. Juuri viikko sitten kävelin eräällä suojelualueella Lapissa, ja totesin ilokseni että kenttäkerroksessa vallitsi elinvoimainen mustikan varvusto, joukossa puolukkaa ja variksenmarjaa.
”Samojen asioiden tarkistamaton toistaminen vuodesta- ja vuosikymmenestä toiseen ei ole mielekästä kenenkään kannalta.”
Juuri näin. Ne samat asiat joita on toisteltu, ovat:
a) metsästyksellä ei ole vaikutusta lintukantoihin
b) pienpedoilla on vaikutusta lintukantoihin
c) metsätaloudella ei ole vaikutusta lintukantoihin”Pitää suojella siksi että suojelututkijoilla olisi työtä.”
Hankkeessani ei ole kyse suojelututkimuksesta, vaan siitä, että suojelualueilta näkee, miten häiritsemätön ekosysteemi toimii. Toisin sanoen, mikä on peto/saalisdynamiikka silloin kun ei metsästetä.
Metsätalouden vaikutus lintukantoihin voi olla parantava tai heikentävä tilanteesta riippuen. Todennäköisesti teeri ja pyy voittopuolisesti hyötyvät metsätaloudesta, kun taas metso kärsii siitä. Riekko voi hyötyä avointen alueiden lisääntymisestä (avohakkuut) ja kärsiä niiden häviämisestä (soiden ojitukset, vajaatuottoisten maiden uudistaminen).
Yhtälö pitää kirjoittaa niin että:
ei metsästystä = luonnontilainen ravintoketju!
Tällainen ekosysteemin rakenne on toivottava suojelualueilla, koska
a) ne tuottavat metsästettävää lintukantaa ympäristöön,
b) ne ovat välttämättömiä tutkimusalueita.Olen ollut huomaavinani, että esimerkiksi kotimetsissäni Konnevedellä lintukanta on ollut huomattavan runsas viime vuosina. Metsästys, myös pienpetojen, on puolestaan ollut erittäin vähäistä.
Mitenkäs se menikään – kun metsästystä ja metsätaloutta ei saanut syyttää lintukadosta, keksittiin sijaiskärsijäksi pienpedot, ja lanseerattiin niiden tappokampanja.
Vastausta Puun takuisen kysymykseen:
”Eihän otsikon väite tietenkään pidä paikkaansa.” Tarkoitan tällä sitä, että todellisuudessa Suomen metsät sitovat hiiltä enemmän kuin niistä ehditään hakata.
Kasvihuonekaasujen laskenta lähtee sovituista raportointisäännöistä, jotka ovat ainakin periaatteessa samat kaikille maille. Laskennassa metsäpinta-alan vähenemiseen kohdistetaan erityishuomio, koska se on maailmanlaajuinen ongelma ja varmemmin mitattavissa kuin puustopääoma. Siksi sellaiset maat kuin Suomi, joissa puustopääomaan sitoutuu hiiltä, kärsivät nykyisistä laskentasäännöistä.
Hyvä Leevi että jaksat, minä en.
Leevin kannustuksen johdosta tämän verran. Suomessa on vallan kolmijako: lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta. Kahteen jälkimmäiseen emme juurikaan voi vaikuttaa, mutta Suomen eduskuntaan saamme taas ensi keväänä äänestää mieleisemme päättäjät. Ympäristöministeriö edustaa toimeenpanovaltaa. Eri ministeriöillä on omat tonttinsa joita ne hoitavat.
Totta kai jotkut ovat sitä mieltä, että YM:llä on liikaa valtaa, mutta vain sen verran kuin Suomen eduskunta sille antaa.
