Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Metsämakasiini ja Aarre-lehti tulivat. Tämä muaseovun lehtki tupsaht postiluatikkoon, ihan pyytämättä ja yllättäen. Paljon luettavaa kerralla.

Laskelmia on hankala tuon jutun pohjalta kommentoida, pitäisi nähdä numerot. Mahtaisivatko ne löytyä kirjasta?

Millainen vuokrataso olisi riittävä jotta hyväksyisit jokavuotiset hirven syönnökset taimikossasi?

Uutta tietoa hirvituhoista Ruotsista:

http://www.silvafennica.fi/article/1077

Ote artikkelista:

Management implications

For Scots pine the concern is to produce trees with high timber quality and the survey method used is designed to account for the types of browsing that is expected to affect timber quality. Increasing the number of pines ha–1 may be a more efficient way of reducing damage proportions compared to reducing the moose population, according to results from this study. The amount of deciduous species seems to be of less importance unless the deciduous trees are overtopping pine, in which case damage levels increase.

The results regarding birch shows that, at the spatial scale used in this survey, a reduction of the moose population or other measures to protect birches from browsing are the most efficient way to reduce browsing damage.

For aspen, the main focus in management is that browsing may reduce the recruitment of mature trees, important for conservation. Although browsing may play a role, most studies conclude that silvicultural practices and the absence of forest fires seem to be the main causes of changes in aspen abundance.

Suomeksi. (Korjattu 26.2.) Männyn kannalta hirvituhon välttämisessä auttaa kirjoittajien mielestä eniten männyn mahdollisimman korkea runkoluku ja se että lehtipuuta ei päästetä etukasvuiseksi. Koivun kasvatuksessa auttaa vain hirvien määrän vähentäminen.

Mitä puhtaampi haavikko, sitä varmemmin se tulee syödyksi. (Tosin haavan määrä aineistossa oli pieni joten tulokset eivät ole tältä osin kovin varmat.) Kirjoittajat ovat huolissaan suurten haapojen puuttumisesta metsäluonnosta, mihin vaikuttaa hirven laidunnuspaineen lisäksi metsänhoito ja metsäpalojen puuttuminen. Niin meilläkin.

Metsänvartijan malli on kai aika kallis: puun tuotantokustannus nousee korkeaksi? Lisäys: on totta että harvennus altistaa lumituholle heti harvennuksen jälkeen, mutta niin tekee myös harventamattomuus. Tässä suhteessa metsänvartijan malli (tai jk) on hyvä.

Silencion malli on mielestäni epäonnistuneen uudistamisen paikkailua eikä intensiivikasvatusta. Karsinta on ainut apu tuossa.

Männyn intensiivikasvatus kaksivaiheisen karsinnan avulla tuottaa periaatteessa laatupuuta. Taimikko perustetaan millä tahansa menetelmällä mutta erittäin tiheänä oksien hitaan kasvun varmistamiseksi ja hirvituhon estämiseksi. Karsinta tulisi ilmeisesti aloittaa jo ennen ensiharvennusta (1. vaihe). Lannoitusta voi käyttää apuna kasvun nopeuttajana.

Korpituvan Taneli:

”Hypoteesi on ajatusrakennelma, jota ei ole todistettu mitenkään oikeaksi.”

Tarkkaan ottaen hypoteesi on ajatusrakennelma, jolla on tietty todennäköisyys olla totta. Siihen hypoteesiin jolla on suurin todennäköisyys tämänhetkisten havaintojen valossa, uskotaan eniten. Tulevat tutkimukset ja uudet havainnot muuttavat siten hypoteesien uskottavuutta.

”Tämä ketun vaikutus on käytännön tasolla todettu moneen kertaan ja tutkijatkin ovat sen vahvistaneet. Ei siis ole kyse hypoteesista vaan tosiasiasta.”

Käytännön tasolla homma tosiaan näyttäisi toimivan useassakin paikassa, mutta tutkimuksia asiasta ei vielä ole julkaistu. Hypoteeseja on.

Minulla on parikin kuusen taimikkoa joiden haluaisin säästyvän myyrien syönniltä. Toivon mukaan joko
a) myyräkoira pyydystää kesällä myyrät, tai
b) loukutan ne syksyllä pois, tai
c) ketun jätökset karkottavat myyrät, koska ne luulevat että saalistajat ovat paikalla. Käytännössä c olisi vähätöisin keino jos se sattuisi toimimaan. Jätösten ”hovihankkija” vielä puuttuu.