Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vastaus: jos nuo mainitut erot eli paremmat tulot jaksollisessa kasvatuksessa johtuen hakkuutähteiden myynnistä ja/tai paremmista kantorahatuloista, ovat mielestänne AINOAT erot jatkuvan ja jaksollisen menetelmän välillä, silloin sanoisin, että kyllä voitte ajatella että uudistaminen toteutuu ilmaiseksi jaksollisessa kasvatuksessa. Kasvatus- ja uudistamismenetelmän valintaa ei voida kuitenkaan tehdä yksinomaan tällä perusteella.
Minulle uudistaminen on ilmaista vain koivikon alle uudistuvan kuusikon muodossa. Ei se ole ilmaista jatkuvassa kasvatuksessakaan; puustopääoma joudutaan vetämään alas uudistamisen varmistamiseksi ja hoitamaan alikasvosta.
Timpalle: en rehellisesti sanoen osaa vastata. Sitten kun meillä ovat täyttyneet seuraavat ehdot, ehkä sitten:
– Kasvumallit (kasvusimulaattorit) kuvaavat riittävän hyvin jatkuvan ja jaksollisen menetelmän kasvun ja uudistumisen (tässä on vielä tekemistä, muun muassa puulajisekoituksen vaikutus),
– Kasvun toteutumiseen liittyvät tuhoriskit tunnetaan molemmissa riittävällä tarkkuudella (lisäkokemusta tarvitaan ja niiden huomioiminen laskelmassa on vaikeaa),
– Tulojen jaksotuksen erot tunnetaan (melko hyvin jo nyt),
– Myytävien jakeiden erot määrässä ja laadussa huomioidaan (tukki, kuitu, hakkuutähde, energiapuu; etenkin laadun arvioinnissa tekemistä),
– Säilytettävään puustoon sijoitetun pääoman korko huomioidaan (onnistuu),
– Kantohinnan erot huomioidaan (onnistuu: avohakkuu/harvennushakkuu/jatkuvan kasvatuksen hakkuu).Kertokaapa lisää, varmaan jotain unohtuikin…
Auts, taas se tuli.
Toisten mielestä uudistaminen on ilmaista, kun avohakkuusta saa paremman kantorahan, toisten mielestä se on ilmaista, kun avohakkuualueelta saa myytyä hakkuutähteet ja kannot. Tässäpä mhy:n miehille ja naisille oiva mainoslause: ”tänä vuonna (uuden metsälain johdosta) uudistamiset meiltä ilmaiseksi”.
Gla kirjoittaa asiaa muuten, mutta varovaisuus ja maltti kannattaa pitää mukana uudistuksissa ja tiedostaa kaikki niiden vaikutukset, myös haitalliset. Esimerkiksi tuossa tilakoon kehittämisessä; tällä palstalla on ansiokkaasti tuotu esille velkavetoiseen tilakoon kasvattamiseen liittyvä riski, että metsätilallinen joutuu kokonaan harvojen puunostajien rengiksi.
Lisäys ja selvennys: paino sanalla ”velkavetoiseen”. En vastusta ”yrittäjämäisyyttä”. Olen jo kauan agitoinut kuviokoon kasvattamisen puolesta. Sukupolvenvaihdosten helpottamista ja tilakoon kasvattamista kannatan oikein lämpimästi.
Olin tuossa männä viikolla seminaarissa jossa käsiteltiin metsän terveysvaikutuksia. Esimerkiksi siis ns. ekosysteemipalvelut, sisältäen markkinalliset ja markkinattomat hyödykkeet. Metsän terveysvaikutuksina käsiteltiin myös metsän tuottamia haittoja, jotka eivät oikein istu käsitteeseen ekosysteemipalvelu, esim. hirvikärpäset ja taudit (borrelioosi, myyräkuume, jänisrutto ja muut sellaiset). Matkailun ja erilaisten kasveista eristettävien bioaktiivisten aineiden kehittely antaa rajattomat mahdollisuudet.
Emme oikein ymmärrä miten erikoista luontomme ulkomaalaisten mielestä on, kun meille se on niin tavallista. Hirven ja muun metsänriistan, kalastuksen, retkeilyn ym. eli laajemmin erästyksen myynti osittain matkailijoille on oikein mahdollisuuksien aarreaitta. Se hirvestyselämys voidaan tuotteistaa niin että peruspaketti on mukaan pääsy hirvijahtiin, ja sitten jos tulee kaato niin siitä maksetaan ylimääräistä. Ei vain pidä mennä lupaamaan niitä ns. varmoja kaatoja, niin ei ole mitään syytä sen takia kasvattaa hirvikantaa. Vielä parempi matkailutuote olisi harvahko kanta, jonka tuottama elämys olisi hirven näkeminen luonnollisessa ympäristössä. (Sitä paitsi, meillä metsästysoikeus kuuluu meillä maanomistajalle, joten ei ole mitään syytä viljellä näitä salaliittoteorioita.)
Tällaista toimintaa onkin jo. Pientä mainostusta mutta jos tämän verran sallitaan. (Minulla ei ole tekemistä ko. yrityksen kanssa.)
”Sijoittaminen vuokra-asuntoihin rahaston kautta on suoraa asuntosijoittamista vaivattomampi vaihtoehto. Rahastot vastaavat kaikista asuntojen hankintaan, vuokraamiseen ja kunnossapitoon liittyvistä asioista sijoittajan puolesta. Asuntorahaston avulla sijoittaja saavuttaa suoraa asuntosijoittamista paremman hajautuksen, koska hän omistaa hyvin pienen siivun sadoista tai jopa tuhansista asunnoista.
Sijoitettava summa voi myös olla yhden yksittäisen asunnon hintaa pienempi, eli asuntosijoittajaksi voi ryhtyä, vaikka sijoittajalla ei olisi taloudellisia edellytyksiä ostamaan yksin itselleen sijoitusasuntoa.
Rahastoissa voi toimia menestyksekkäästi asuntosijoittajana, vaikka itsellä ei olisi lainkaan aikaa tai osaamista toimia vuokranantajana.Vuokraturva kanssa samaan yritysryhmään kuuluva Asuntoturva Oy tarjoaa mahdollisuudet tehokkaaseen rahastomuotoiseen asuntosijoittamiseen.”
Lähde:
http://www.metla.fi/metinfo/kestavyys/basic.htmYK:n maatalous- ja elintarvikejärjestön FAO:n kansainvälisissä metsätilastoinneissaan käyttämä puuston latvuspeittävyyteen perustuva luokittelu:
Metsää ovat sellaiset vähintään 0,5 hehtaarin suuruiset alueet, joilla puuston latvuspeittävyys on yli 10 % ja puusto pystyy saavuttamaan vähintään viiden metrin pituuden. Suomen metsäala on tällä luokituksella mitattuna noin 3 % pienempi kuin metsä- ja kitumaan pinta-alojen summa eli 23 miljoonaa hehtaaria.
Muuksi puustoiseksi alueeksi luokitellaan vähäpuustoinen puuta kasvava ala, jolla latvuspeittävyys on yli 5–10 % ja jolla puusto pystyy saavuttamaan vähintään viiden metrin pituuden, tai ala, jolla latvuspeittävyys on yli 10 % ja jolla puusto ei pysty saavuttamaan viiden metrin pituutta.
Valtakunnan metsien inventoinnissa (Metla) on käytetty kansainvälistä luokitusta kansallisen luokituksen rinnalla 9. inventoinnista (1996–2003) lähtien. Kansainvälinen luokitus on tarpeen kansainvälistä metsätilastointia ja metsäkeskustelua varten.Eri tahoille raportoidaan eri määritelmillä. FAO, YK:n ilmastosopimus (UNCCC), Kioton sopimus (Kyoto protocol) ja EU ovat muun muassa tahoja jotka ovat kiinnostuneita metsäpinta-aloista, ja kaikille maille on periaatteessa samat säännöt. Toki pinta-alojen tarkkuus riippuu käytetystä tekniikasta. Suomen otantapohjaisen inventoinnin eräs tärkeä etu on mahdollisuus arvioida virhemarginaali pinta-aloille, mutta se ei toimi pienalueilla tarkasti.
Esimerkiksi kaudella 1989-2009 väheni metsäpinta-ala vuosittain yli 5000 hehtaaria ja rakennetun maan määrä kasvoi noin 9000 hehtaaria, eli osa rakennetun maan lisäyksestä tuli myös viljelymaasta ja kosteikoiksi luokitelluista maista. (Lähde: Taulukko 7.1-4 raportista: Kasvihuonekaasut. Tilastokeskus. 15.4.2011.)
Tässä ja seuraavassa viestissä vähän lisää pinta-aloista.
Metsällä tarkoitetaan suomalaisen luokittelun mukaan metsä- ja kitumaata, jota on yhteensä 23 miljoonaa hehtaaria. Tätä metsäluokitusta on sovellettu Suomessa 1950-luvulta lähtien eli yli 60 vuotta. Suomalainen puuntuotoskykyyn (kasvu puuston kiertoaikana) perustuva luokittelu:
Metsämaalla puusto kasvaa vähintään yhden kuutiometrin hehtaaria kohden vuodessa
Kitumaa on yleensä kivistä tai suoperäistä maata, jolla puuston keskikasvu on alle yksi kuutiometriä mutta vähintään 0,1 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa.
Joutomaa on luontaisesti lähes tai täysin puuton alue ja sen puuntuotoskyky on alle 0,1 kuutiometriä hehtaaria kohden vuodessa.
Metsätalousmaahan luetaan edellä mainittujen lisäksi myös metsäautotiet, metsätalouden pysyvät varasto- ja tonttialueet jne.Pinta-alatiedot tulevat valtakunnan metsien inventoinnista. Peltoheittoja ei lasketa metsäksi ennen kuin metsän määritelmä täyttyy, mutta metsitetty pelto ilmeisesti lasketaan. Ojitettu suo lasketaan metsäksi jos metsän määritelmä täyttyy. Siksi kunnostusojituskelvottomillekin soille (joilla ei ole uudistamisvelvoitetta) pitää jättää sen verran puita korjuun yhteydessä että metsän määritelmä edelleen täyttyy.
Metsäpinta-alan vähenemisestä koituvan laskun suuruutta ei käsittääkseni tiedetä tarkalleen, ennen kuin ilmastosopimusneuvottelut on käyty asian tiimoilta loppuun, joka voi venyä vielä vuosia, ehkä v. 2020 tienoilla.
