Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Sudelle koiran likvidoinnin syy voi olla paitsi ruuan hankinta, myös kilpailijan eliminointi reviiriltä.
Palataan vielä hetkeksi metsätilastolliseen vuosikirjaan, taulukko Metsätuhokorvaukset, ja muistetaan, että vakuutusten kattavuus on tuo 40-50 prosenttia. Vakuutuksista on maksettu aikavälillä 2003- lähtien vuosittain 1,5 – 30,8 miljoonaa euroa, suurin potti koskee 2010 ja 2011 tuulituhokorvauksia. Näiden lisäksi maksetaan vuosittain hirvituhoista lupamaksuvaroista 1,5 – 5 miljoonaa. Näistä luvuista puuttuvat Metsähallituksen ja yhteisöjen metsät sekä kemera-korvaukset. Juurikäävän aiheuttamat, korvaamatta jäävät menetykset arviolta 30 miljoonaa. Kaarnakuoriaistuhon arvioon en ole törmännyt.
Yksityismetsien kantorahatulot ovat olleet viime vuosina noin 1,5 miljardia euroa. Jos korvattuihin vakaviin tuhoihin ynnätään eri syistä korvaamatta jääneet ja lievät tuhot kaikille metsänomistajaryhmille, luulen, että päästään helpostikin 150 miljoonaan vuodessa. Ja kyllä, hyvällä metsänhoidolla ja hakkuiden toteutuksella voidaan vaikuttaa riskeihin. Esimerkiksi ”Hyvän metsänhoidon suosituksissa” lienee vinkkejä tuhoriskien välttämiseen.
Kiitos Taneli ja Gla tarkennuksista ja lisäyksistä. Jos huomioidaan tuo vakuutusten kattavuus (n. 40 %) yksityismetsissä, voidaan arvioida, että kokonaiskorvaussumma myyrätuhoista on ollut noin kaksinkertainen, vähintään luokkaa 15 miljoonaa euroa huippuvuonna. Monena viime vuonna on maksettu noin 1/10 huippuvuoden arvosta. Korvauksethan vaihtelevat paljon myyräkantojen heilahtelun vuoksi.
Lisänäkökohtia. Kemera-varoille olisi parempaa käyttöä taimikonhoidossa kuin luonnontuhometsityksissä. Jos aletaan ynnätä eri tuhojen merkityksiä yhteen, päädytään nopeasti lukuihin, joiden suuruusluokka on 1/10 kantorahatulosta; esimerkiksi tuulituhot, juurikääpä, hirvi ja kirjanpainaja yhteen laskien. Kaikki nämä tuhot ovat sellaisia, joihin voidaan vaikuttaa joko metsänhoidolla tai metsästyksellä.
Metsänomistajien kannattaa harrastaa riskien hallintaa. Jos myyrätuho voidaan estää käytännöllisesti katsoen ilmaisella keinolla, ketun rauhoittamisella, kannattaisi kokeilla. Homma on helppo perua jos ei-toivottuja sivuvaikutuksia ilmenee.
Tilastot kertovat, että pahimpana myyrätuhovuonna 2008 syntyneistä jyrsijätuhoista maksoivat vakuutusyhtiöt v. 2009 noin 7 miljoonaa euroa korvauksia. Tähän lukuun eivät sisälly kemera-varoista korvatut tuhot. Niitä ei liene missään erikseen erotettu kemera-potista, joten niistä on vaikeaa esittää arviota (tuhonaiheuttajaa ei ole aiempina vuosina aina merkitty luonnontuhometsityshankkeeseen).
Protestin taustalla on metsänomistajien turhautuneisuus myyrä- ja hirvituhoihin, jotka tuntuvat tulevan taimikoihin kuin luonnonvoima, jolle ei voida mitään.
Haluamme siis tutkia tarkemmin biologisia torjuntakeinoja, niistä tärkeimpänä ravintoketjun ennallistaminen. Toimisi muuten hirvelläkin, mutta SUURpetojen kuten suden aiheuttamat ei-toivotut sivuvaikutukset ovat liian suuret. Sen sijaan alkuperäisten PIENpetojen ketun ja näädän aiheuttamat sivuvaikutukset eivät liene kohtuuttomat, ovathan niiden kaikki kotoperäiset saalislajit ml. metsäkanalinnut sopeutuneet niihin.
http://www.yle.fi: ”Yksinkertaisissa eliöissä kitinaasientsyymit ovat osa elimistön suojareaktiota, jolla tuhotaan niihin pyrkiviä loisia…”
Tuija Aronen, Metla: ”Esim. kitinaasientsyymien oletetaan hajottavan koivussa korkeampien sienten soluseinän kitiinikomponenttia hidastaen tai jopa estäen sienen tunkeutumisen…”
http://www.huonekasvit.net: ”Useimmat lihikset (=lihansyöjäkasvit) eivät pysty sulattamaan saalista aivan täysin olemattomiin, koska niiltä puuttuvat kitinaasientsyymit. Hyönteisten ulkokuori, joka on siis kitiiniä, jää jäljelle.”
Tätä entsyymiä on yritetty siirtää koivuun ja parantaa täten niiden tuholaiskestoa.
6m3 kirjoitit:
”Teeri suosii hakkuuaukkoja pesimiseen. Risujen keruu vaikuttaa pesimis olosuhteisiin.”
Jos hakkuuaukolla ei ole myyriä, ei siellä todennäköisesti ole myöskään kettuja eikä minkkejä. Risujen keruun vaikutuksia pitäisi varmaan miettiä tuoltakin kannalta. Hyvä pointti.
”Lapissa kettu vie tilaa naalilta joka on alkuasukas.”
Ylä-Lapissa naali voisi periaatteessa esiintyä Suomessa, mutta ilmastonmuutos vienee siltä nämä loputkin elintilat, eikä ketun läsnäololla todennäköisesti ole enää ratkaisevaa vaikutusta.
”Koppelokin suosii suonlaitoja pesinnassaan joten ojitus ja sen ohjaama petoliikenne vaikuttaa pesinnan onnistumiseen.”
Voi pitää paikkansa. Kommentoikaa!
On niin pieni alue ettei kannata kaivinkonetta paikalle rahdata, varsinkin jos on vielä kivikkoinen. Kaivaminen aiheuttaa kivien nousemisen maan päälle, eli pysyvän maisemahaitan, ellette halua kivistä jotain aitaa, kukkapenkkiä tms. rakennella.
Heinäntorjunta joko ennen istutusta kemiallisesti tai istutuksen jälkeen mekaanisesti tai yhdistelmänä. Istutus pottiputkea tai kuokkaa käyttäen.
