Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tarkennus: ilmoitan sitten kun oikea vastaus on tullut. Jos ei ala löytyä, annan vihjeitä.
Saman kuin hirvi etelässä, tekee muuten poro pohjoisessa osassa Suomea; lehtipuut eivät uudistu.
Männyntaimikossa haapaa ei tietenkään kannata kasvattaa, muualla kyllä, erityisesti järeässä muodossa, monimuotoisuutta lisäämässä. Ja tietysti sellu- ja energiapuuksi. Nythän se intensiivikasvatus onnistuu metsämaallakin, kun kiertoajan saa päättää metsänomistaja itse, siis uuden metsälain tultua voimaan.
Päivitys klo 16.08.
10 pisteen vihje: kyseinen tekstinpätkä esiintyy kirjassa jonka ostin Helsingin kirjamessuilta tiedekirjojen osastolta.Kehveli, kisi, arvasit oikein! En päässyt edes kirjoittamaan loppuja vihjeitä. No on ne sen verran hyvät, että laitan tähän, niin voitte miettiä missä vaiheessa itse kukin olisi tiennyt.
5 p. Kirjan kannen kuvituksena on satelliittikuva suuresta saaresta Afrikan kaakkoisrannikon lähellä.
4 p. Kaksi Borneon lantakuoriaista on nimetty kyseisen tutkijan mukaan.
3 p. Hän on metapopulaatioteorian kehittäjä.
2 p. Hän johtaa Helsingin yliopiston huippututkimusyksikköä.
1 p. Hänet kutsuttiin toisena suomalaisena brittiläisen Royal Societyn jäseneksi vuonna 2005.Ja kirjahan on tietenkin Ilkka Hanskin ”Viestejä saarilta” Miksi luonnon monimuotoisuus hupenee? Gaudeamus 2008.
Niihin metsäkanoihin vaikuttaa myös metsästyksen tehostuminen. Samoin voi vaikuttaa mustikan väheneminen.
Nyt voisi joku jo ruveta arvaamaan kenestä kynäilijästä on kyse, kun vihjeet helpottuvat. Messuilla näin livenä Kauko Röyhkän, Jari Tervon, Sofi Oksasen ja Lasse Lehtisen haastattelut, mutta tämä ei ole kukaan heistä.
6 p. vihje. Kyseinen henkilö on tutkinut elinympäristöjen pirstoutumisen ja häviämisen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkitystä.
”Mikä on näiden tulokaslajien, minkin ja supikoiran, vaikutus saaliskantoihin, erityisesti kanalintujen ja sorsien, kannan kokoon? Minkin ja supikoiran harjoittamalla saalistuksella on usein selitetty riistakantojen alamäkeä, mutta onko asia näin?
…
Mantereella minkin esiintyminen keskittyy erityisesti vesistöjen rannoille ja isojen ojien varsille, missä minkit saalistavat linnunpoikasia ja heikentävät siten lintujen pesintätulosta, mutta lintukosteikkojen ulkopuolella minkin vaikutus lienee vähäinen. Kaarina Kauhalalla, supikoiratutkijalla, on samantapaisia ajatuksia supin merkityksestä riistakannoille: erityiskohteita lukuun ottamatta vaikutus riistakantoihin on vähäinen. Se on ilmeisesti paljon vähäisempi kuin kotoisten petojen, ketun ja näädän, jotka saalistavat monenlaisissa elinympäristöissä ja ympäri vuoden – supikoirahan viettää talvet pesässä.”8 p. vihje. Kirjan takaliepeessä lukee näin:
”Tämä kirja kertoo muutoksista maapallolla, suurista mutta niin vähittäisistä muutoksista, että ne jäävät usein huomaamatta. Muutokset voidaan esittää lukuina, taulukoina ja diagrammeina, mutta ihmismieli on sellainen, että vain omin silmin nähty, omin korvin kuultu ja omin käsin kosketeltu on aivan todellista.”7 p. vihje. s. 214. ”Kulkemalla sukulinjoja pitkin riittävän pitkälle taaksepäin huomaamme luonnon monimuotoisuuden koostuvan omista sukulaisistamme. Eikö tässä ole kyllin syytä suojella luonnon monimuotoisuutta?”
Taksaattoriklubin 2. innovaatiopalkinto jaettiin Metsätieteen Päivillä 29.10.2013! Palkinnon sai Trestima Oy kehittämästään mobiilista metsänmittaussovelluksesta.
http://www.metsatieteellinenseura.fi/klubit/92-taksaattoriklubi
