Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mutta kun paperitiikerillä on ydinaseet, se ei olekaan paperitiikeri?
Se Yellowstonen keissi on joskus yksipuolisesti tulkittu. Siellä vapitikanta kasvoi ja levisi puiston ulkopuolelle, ja sitä alettiin metsästää ulkopuolella suunnilleen samaan aikaan kuin susi tuotiin uudelleen puistoon sen kadottua, eli vapitikantaa alensi samanaikaisesti metsästys ja susi. Toinen mikä vaikutti vapitikantaan oli karhu: sen yhden tärkeän ravintolähteen eli kalojen määrä väheni ja se alkoi syödä enemmän vapitin vasoja.
Ravintoverkoissa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja seuraukset ovat joskus vaikeita ennustaa, mutta kyllä kaikilla pedoilla – pienillä ja isoilla – aina jokin mitattava vaikutus on. Se lienee selvää että suden levinneisyys Suomessa näyttäisi erilaiselta, jos talviruokintojen ja säännellyn metsästyksen avulla levinnyttä valkohäntäpeuraa ei lounaassa olisi.
Kumpaa tuossa tarkoitetaan, metsien kasvun huippua vai hiilivaraston huippua?
Itsekin uskon, että kasvun huippu on tässä. Hiilinielu riippuu lisäksi hakkuista ja muista poistumista ml. maaperän. Hakkuita jatkuvasti vähentämällä hiilinielu pystyttäisiin pitämään pitkäänkin korkeana, vaikka kasvu alkaisi tästä hiipumaan ja oltaisiin alenevan kasvun kierteessä. Tähän kierteeseen nykyinen EU:n hiilinielupolitiikka ilmeisesti pitkällä aikavälillä johtaakin, ellei metsävaroja saada lisättyä esimerkiksi metsittämällä. Parempi vaihtoehto olisi nollanielupolitiikka, eli pidettäisiin talousmetsäala maksimaalisen kasvun vaiheessa. Hiilinielun maksimointi ei ole järkevää, koska se maksimoituu rajoittamalla hakkuita oleellisesti.
Sen sijaan hiilivarasto voisi joidenkin mielestä kasvaa vielä pitkäänkin, eli väitetään, että meillä on vielä paljon matkaa luonnonmetsien hiilivarastoihin ml. maaperä. Mutta onko näistä varastoista olemassa luotettavia arvioita? IBFRA-raportissa vertailtiin elävien puiden hiilivarastoja boreaalisen havumetsävyöhykkeen eri maissa. Niiden erot eivät ole suuret eivätkä selkeästi intensiivisesti tai vähemmän intensiivisesti hoidettujen hyväksi. Kanadasta puuttui tietoa hoidon ulkopuolella olevista metsistä, mutta ne lienevät suureksi osaksi pohjoisempana, eli biomassaltaan pienempiä. Maaperän hiilivarat arvioitiin tässä raportissa keskimäärin kaksinkertaisiksi puustoon nähden. Hiilivarastonkin maksimointi tarkoittaisi hakkuiden rajoittamista.
Ainut järkevä maksimoitava on metsien kasvu. Siinä määrin kuin se voidaan tehdä taloudellisesti.
Lähde: Table 1 raportissa.
Liittyen julkikuvakeskusteluun ja median metsäkuvakeskusteluun kansalaisaloite otsikolla: Avohakkuurajoituslaki ja porrastetun metsänhoidon tuki. Laki metsien avohakkuualueiden rajoittamisesta, naapuri-kuulemisesta ja jatkuvan peitteisyyden tukemisesta.
”Lain tarkoituksena on rajoittaa avohakkuina toteutettavia kokonaisuus- ja aikajaksokeskittymiä alueilla, joilla niiden yhteisvaikutus uhkaa biologista monimuotoisuutta, vesistöjen tilaa, hiilinieluja tai asukkaiden maisemaa ja virkistystä.”
Alkuperä on varmaan siinä, kun valtayleismediat eivät kerro metsäasioista juuri muuta kuin epäkohtia. Tehtaat mainitaan vain silloin kun niitä lopetetaan, ihmisiä lomautetaan tai irtisanotaan. Eli hakataan tai ei hakata, aina väärinpäin. Joskus saatetaan mainita uudet tuotteet. YLE kertoi, että reheviä turvemaita edelleen avohakataan, mutta ei kertonut miksi näin voi olla toisinaan tarpeellista tehdä.
Ilmeisesti jatkuva kasvatus ei ole kannattavaa, kun aloitteessa esitetään sille merkittävää tukea.
Hauska kommentti wpd:n mielipiteessä. ”Jos kaupungeissa sallitaan tietty melutaso, eikö sama melutaso pitäisi sallia maalla, eli alueilla johon tuulivoimaa rakennetaan? Miksi maalla asuvat asetetaan parempaan asemaan?” Näinhän ei ole, vaan ihan samat meluvaatimukset olisivat käytössä kaupungeissakin tuulivoiman kohdalla, vaikka siellä on valmiiksi muutakin melua. Etäisyysvaatimus asutukseen kuitenkin käytännössä estää tuulivoimarakentamisen kaupunkeihin, joissa kannattaa suosia aurinkovoimaa.
Valuma-alueiden sisällä voidaan varmaan päätellä jotain siitä missä kohtaa aluetta mittauspiste sijaitsee, eli pellon ojassa vai metsäojassa. Sitä en tiedä miten mittausaineistoa on mallituksessa käytetty, oliko tutkimusjulkaisuissa tästä kerrottu? Kuun lopulla on Metsätieteen Päivä, jossa luultavasti näen alan tutkijoita ja voin kysellä lisää.
Näköjään tuo vesipinnan vaihtelun merkityskin on ollut tällä palstalla aiemmin vahvasti esillä koskapa olen kirjoittanut blogiini vuonna 2022: ”Jatkuvapeitteisyys tasoittaa turvemailla pohjaveden pinnan vaihteluita ja vähentää ojituskustannuksia, hiilivaraston hajoamista ja ravinnepäästöjä.”
Lajikato lyö myös nilkkaan pitkässä juoksussa, ellei se pysähdy. Pysyviä rehevien metsien suojelun alueita tarvitaan vielä lisää Etelä-Suomeen. Nyt kun metsäteollisuuden kantorahojen rahavirta heikkenee, metsänomistajia varmasti kiinnostaisi tienata suojelulla ja hiilivuokrilla. Siitä vain ostelemaan, olkaa hyvät!
LongPlay oli mukana suurhankkeessa jossa selvitettiin Euroopan luontokatoa rakentamisen vuoksi (ei siis metsäkatoa kuten aiemmin kirjoitin). ”Esimerkiksi metsälaki suojaa pieniä, luonnontilaisia metsäkohteita. Suoja kuitenkin koskee vain metsätalouskäyttöä. Jos paikalle päätetään rakentaa, lain suoja raukeaa.”
https://www.longplay.fi/pitkat/pois-alta-risut-ja-mannynkavyt
