Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eikö metsänhoitosuositusten uusi tiheämpi harvennusmalli ole suositus eikä määräys? Metsäuutisissa kerrotaan että enskassa tulee ongelmia, jos taimikonhoito on hutiloitu: joskus ajourien aukaisun jälkeen otettavaa ei enää ole. Ehkä näissä tapauksissa saadaan parempi jatko metsikölle jos tehdään pohjapinta-alan sijaan runkoluvun mukainen harvennus?
Pitäisi osoittaa laskelmilla että ennallistaminen pienentää ravinnepäästöjä tietyllä summalla, mutta tällaista laskelmaa ei taida olla vielä olemassa? Vai löytyykö kansalaisaloitteesta?
Luultavasti ojitusalueiden vesistöpäästöistä ravinteita ongelmallisempia ovat kunnostusojituksista johtuvat väliaikaiset kiintoaineet ja pitempiaikaiset orgaaniset aineet. Sitten toisaalta hajoavan turpeen päästöt ilmaan (typpioksiduuli ja hiilidioksidi) ja ennallistetun suon metaani. Suometsien hoito on tieteilyä ja taiteilua kasvun, vesipinnan ja päästöjen kanssa.
Luonnonvarakeskus laskee vmi-tuloksiin osion nimeltään luonnonpoistuma, johon kuuluvat itseharvenemiset, vanhojen puiden kuoleminen ja metsätuhot. Tilastossa ”metsään jäävä kuollut runkopuu”, esim. vuonna 2023 13,6 milj.m3. Mikälie tuo hakkuiden hukkapuu, iso erä 7,5 milj. m3. Luulisi tuosta osan kelpaavan energiapuuksi? Luonnonpoistumaksi on laskettu 6,1 milj. m3.
Jos miettii uudistusaloja, niin kaikki me avohakkaajat olemme huomanneet, että pintakasvillisuus elpyy nopeasti haittaamaan taimien kasvua ja uudistamista. Toisaalta osa hakkuutähteistäkin hajoaa nopeasti, ellei ole jo viety poltettaviksi. Kantojen hajoaminen vie pitkään. Pieni osa tähteistä jää hajoamatta ja pysyvästi maaperään. Näiden tase muodostaa ekosysteemin hiilitaseen kiertoajan alussa. Parempi kokonaiskuva syntyy kun tarkastellaan pitempiä aikoja ja laajempia alueita.
Yleensä puutuotteiden korvausvaikutusta pidetään liian pienenä suhteessa hakkuun aiheuttamaan hiilen menetykseen, mutta paljon riippuu laskentatavasta. Jos meillä jäisi hakatusta puusta suurempi osuus kotimaan puurakennuksiin, rakenteisiin ja komposiitteihin pysyvään varastoon, se kasvattaisi korvausvaikutusta. Sitä en tiedä miten puuenergia on korvaajana huomioitu; energiasektorillahan sen fossiilien käyttöä vähentävä vaikutus on ollut viime vuosina erittäin suuri.
Me nimimerkitkin olemme oikeita ihmisiä. Sisareni (toimittaja, eläkkeellä) valisti, että lehti ja sen päätoimittaja ovat viime kädessä vastuussa kaikesta nettiinkin kirjoitetusta. Kunnianloukkaustapauksissa päätoimittaja joutuu oikeuteen. Sitä en tiedä miten tuo kaikki tulkitaan, se ei varmaankaan koske asiasisältöä, vaan lähinnä loukkaavaa kirjoittelua. Tämä periaate voi vaikuttaa siihen miten keskustelupalstoja moderoidaan.
