Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsämaan määritelmä vaihtelee sen mukaan minne raportoidaan mutta YK:n ilmastosopimuksen raportoinnissa sovelletaan kaikille samaa määritelmää. Metsämaan määrän inventointi puolestaan ei ole kaikissa maissa yhtä tarkkaa kuin Suomessa, jolloin lukuun sisältyy usein paljonkin epävarmuutta.
Mielestäni olisi hyvä jos Suomi saisi kuitata metsämaan vähenemisen aiheuttamat päästöt sillä että puistoon sitoutuu enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu hakkuissa. Tämä ei vain ole ollut enää mahdollista. Tilanne voi taas neuvotteluissa muuttua.
Metsityksen edut kuitenkin ovat kiistattomat, joten siihen kannattaisi panostaa. Kaikkialla maapallolla.
Suomen olisi käsittääkseni helppo lopettaa metsäpinta-alan väheneminen, jolloin tuosta sakkomaksusta päästäisiin pois. Metsitetään kaikki käytöstä poistuneet pellot energiametsiksi noin alkajaisiksi. Jos metsitykseen laitettaisiin muutama miljoona, tulosta alkaisi syntyä nopeasti. Lisäksi tulisi kaikissa rakennushankkeissa suojella viheralueita.
Suomi saa kyllä hyvitystä päästölaskennassa hiilen sidonnasta, mutta ei läheskään tarpeeksi.
Pystytkö Timo Heikki tällä meneillään olevalla prosessilla estämään vastaavat osakkaita eriarvoistavat päätökset tulevaisuudessa?
Ei minusta ole oleellista keskustella Durbanista, vaan siitä millaiseksi seuraava ilmastosopimus muodostuu. Se mikä on eduksi Suomelle, ei ole ihan suoraviivainen asia. Esimerkiksi miten suhtaudutaan puustopääoman kertymiseen ja metsäpinta-alan vähenemiseen.
Erkki Lähteen uran alkuun osui tosiaan tutkimuskohteeksi auraus. Olisiko tässä osasyy siihen miksi hän lähti kehittämään luonnonmukaisempaa metsänhoitoa?
Auraus auttoi metsänuudistamista parempiin tuloksiin kovissa pohjoisen oloissa. Menetelmää arvosteltiin muista syistä: maisema- ja virkistyskäyttöhaitat, ja lisäksi pelättiin maan happamoitumista kun rikastumiskerros käännetään maan pinnalle.
Eikös yhteismetsäosuuden voi luovuttaa toiselle? Lahjana tai kaupalla.
Ei Suomi voi aina käyttäytyä kansainvälisissä neuvotteluissa (vrt. Durban) niin kuin Kreikka-paketissa. Pitää tehdä kompromisseja.
Sen sijaan tässä kestävyyskriteeriasiassa edunvalvojien täytyy olla tarkkana ja hereillä tuntuvat olevankin.
Pitäisi varmaan opetella käyttämään noita tageja, helpottaisi hakua.
Samoin helpottaisi, jos malttaisi olla rönsyilemättä pois otsikon aiheesta.
Niin että ongelmia aiheuttavat myös kirjoittajat, ei pelkästään formaatti.
MTK on jo luopunut vaatimuksestaan metsänhoitomaksun säilyttämiseksi.
Kuuntelin eilen pääkaupunkiseudun metsäpäivillä osastopäällikkö Juha Ojalaa (MMM). Hän totesi että EU:n puoleta tuli kova painostus maksusta luopumiseksi. EU:n tietoon asian toi metsänomistaja Timo Kujala. Ei lainlaatijalla ollut lopulta muuta vaihtoehtoa kuin muuttaa mhy-lakia tältä osin.
Ojala myös painotti että tulevaisuudessa laki ei määrittele mhy:n tuottamia palveluja, vaan yhdistyksen jäsenet itse päättävät. Puukauppatarjousten vertailu tulee ilman muuta säilymään yhtenä tähtituotteena.
Mhy-lain tarpeellisuutta Ojala perusteli halulla turvata keskeisen toimijan toiminnan jatkuvuus. Ehtiihän sen lain kumota myöhemminkin jos siltä tuntuu.
Voisiko tuossa asiassa edetä niin kuin minä tein kun piti saada tieosakaskunnan hyväksyntä tien perusparannussuunnitelmalle. Soittelin läpi kokousta ennen suurimmat osakkaat ja kun sain enemmistön puolelleni niin tiesin että hanke onnistuu.
En tunne oikein hyvin yhteismetsän hallintoa, mutta ehkä asia etenisi niin että seuraavaan osakaskokoukseen olisi valmisteltava sääntömuutos tai päätös jossa täsmennetään yhteismetsän varojen käyttöä, eli luetellaan ne toiminnot joihin niitä voi käyttää, ja lisätään muut tarvittavat täsmennykset?
Yhteismetsän tilinpäätökset ja toimintakertomukset kai sentään ovat julkisia?