Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kurssikaverilleni J. Kankaalle sellaisia terveisiä että kasviston lisäksi voisi koettaa ennallistaa myös ravintoketjuja. Ja hirviä pitäisi tietysti metsästää riittävästi.
Entinen pelto tarvitsee lähes aina terveyslannoituksen (boorilannoite) kasvaakseen puuta kunnolla, vaikka näkyviä puutosoireita ei olisi. Jos turvekerros on ohut, voi kyseessä olla alun perin korpi, eli sopii hyvin kuusellekin, ellei halla vaivaa alkuvaiheessa. Taimivaiheen jälkeen halla ei kai enää haittaakaan.
Asiaahan siinä uutiskirjeessä oli. Varhaisperkaus kannattaa aina tehdä. Mäntyä ei saa jättää lehtipuun varjostamaksi.
Taimikonharvennuksessa jos myöhästytään, sitten voi olla järkevää tehdäkin seuraava harvennus energiaharvennuksena hieman järeämpään puustoon. Rehevällä kasvupaikalla voidaan päätyä vielä kahden taimikonhoidon jälkeenkin energiaharvennukseen tai yhdistettyyn ainespuun ja energian korjuuseen.
Puulajikysymykseen ei tuossa otettu kantaa vaan tutkimuksen painopiste oli toisaalla.
Metsä eemeli on varmaan oikeassa, vaikeaa on päästä tasaiseen hirvikantaan, kun ilmeisesti sekä suurpedot että talvilaitumet sotkevat kuviota. Ainakin talvilaitumista pitäisi päästä pois, eli heti kun jossain todetaan hirvien mielistyneen johonkin alueeseen, pitäisi sinne keskittää lupia.
Metsästäjien mainostama alentunut kanta taitaa sekin olla myytti. Jos katsoo RKTL riistakolmioista laskettua lumijälkitilastoa vuosilta 1990-2010, tulee johtopäätökseen, että ainoastaan Etelä-Hämeessä on päästy laskevan hirvikannan uralle, muilla riistakeskusalueilla kanta on joko samaa tasoa tai hieman korkeampi kuin 1990-luvun alussa. Välillä on toki käyty huippulukemissa, mutta jos mennään vielä kauemmas menneisyyteen, todellista laskua ei olekaan nähtävissä. Ei siis ihme että tuhoja edelleen tapahtuu.
Muu riistatalous tuo varmaan hyvinvointia, hirvitalous menee negatiiviseksi. VMI tutkijat ovat tuoneet ongelman esille, mutta eivät ole asiassa päättävässä asemassa. Hirvimäärä on poliittinen päätös. Jopa aluepoliittinen? Metsästäjillä on enemmän valtaa kuin metsänomistajilla. Mutta korjaisiko jo alennettu hirvikanta tilannetta tuhojen suhteen, jos se saataisiin vielä tasaisemmaksi?
http://www.metla.fi/Metinfo/Metsienterveys/lahontorjunta/
Sieltä klikkaa kohtaa Mänty vasemman reunan valikosta ja sieltä kuvaa 14 jossa kartta kunnista joissa suositellaan männylle kantokäsittelyä.
Omassa ensiharvennusmännikössäni pyysin käyttämään käsittelyä vaikka tautia ei ole virallisesti vielä löydetty. Todennäköisesti kuitenkin esiintyy.
Juuri näin Gla. Minäkin huomasin tuon riskin alikasvoskuusikoiden kasvatuksessa siellä toisen ketjun viestissä. Riski realisoituu tietenkin vain jos kasvupaikalla tai sen lähellä on juurikääpäsaastunta jo valmiina. Valitettavasti suurimmassa osassa eteläistä Suomea itiöitä liikkuu kesäisin. Siksi tuo alikasvoskuuselle mahdollisesti itiöistä tuleva tartunta on erityisen huolestuttava ilmiö ja hyvä että se tuli esiin. Sehän tarkoittaa että puulajin vaihto määräajaksi ei välttämättä auta, jos lehtipuuston alle syntyvät kuuset sitten kuitenkin saastuvat ilmateitse. Istutus on tällöin parempi tapa palauttaa kuusi kasvupaikalle.
