Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hirvivahingot ovat edelleen ”paikallisesti” liian suuria. Talvilaitumien laumat tulee ”eliminoida”.
Oliko Mt jutussa mainittu tutkimuksen julkaisufoorumi?
Koskaan ei kannata aliarvioida henkilöä jolla on useamman A4 liuskan mittainen julkaisuluettelo. Tiedän että Pukkalalla on myös käytännön kokemusta metsänkasvatuksesta. Se ei tietenkään tarkoita ettei tutkimusta saisi kritisoida, pikemminkin päin vastoin.
Tuo rivi-istutus kiinnostaisi. Olisiko metsänvartijalla laittaa linkki P.W. Hannikaisen tutkimukseen?
Juu nyt sain sen kuvan aukikin, ihan ok laittaa nettiin. Ei se olekaan video, sillä on vaan vahingossa .mov pääte. Sen voi varmaan tallentaa uudelleen .jpg muotoon niin sitten ohjelmat tietävät että se on kuva.
Lisäys klo 23.00: muutin päätteen .jpg ja heitin lukijoiden kuviin menemään. Ilmestynee aikanaan.
Oliko laskelmassa mukana kuusikolle hoitotoimet vaiko ei? Jos molemmista laskelmista oli jätetty pois vastaavat ”normaalit” hoitotoimet, se ei vaikuta laskelmien edullisuusjärjestykseen.
Kuusen istuttamalla perustaminen on kallis toimenpide, jonka poisjäänti (jos ensin saadaan luontainen lehtipuusto ja sen alle luontainen kuusikko) kyllä kovasti vaikuttaa kannattavuuteen. Jos paikka on sellainen että lehtipuusto näyttäisi olevan tulollaan, tuo roskapuumenetelmä voi toimia. Riskejä sisältyy molempiin vaihtoehtoihin. Istutus on varmempi mutta eläintuhoille alttiimpi. Jos metsänomistaja on niin omatoiminen, että myy energiapuun polttopuuksi itse tehden, silloin ainakin e-puukierto on todennäköisesti kannattava. Mahdollisesti myös hieskoivu siemensyntyisenä lyhyellä kierrolla.
Pukkala haluaa varmaan tuoda keskusteluun uuden metsälain sallimia vaihtoehtoja, eli haluaa muistuttaa ilmaisten puiden käyttömahdollisuuksista, joko erillisenä kasvatusvaiheena tai harvempaan perustetun taimikon täydentäjinä.
Aluskasvillisuus puuttuu kuusikoista valon puutteen vuoksi, myös aarnikuusikoissa, ei pelkästään talousmetsissä. Ainoastaan jos kasvu taantuu nuoressa kuusikossa, silloin kannattaa huolestua, ja kasvuhan on helppo todeta metsäneuvojan kasvukairalla.
Metsälön (yhden mo:n kaikki metsiköt) kaikilla kuvioilla ei tarvitse joka hetki olla maksimaalisen monimuotoista eikä toisaalta maksimaalinen puuntuotoskaan. Optimointi tarkoittaa sitä, että maksimoidaan metsänomistajan kaikkien kuvioiden tuottamien hyötyjen nykyarvo (tai sinne päin). Eri kuviot tuottavat erilaisia hyötyjä tai hyödykkeitä. Kutsun tätä lähestymistä monitavoitteiseksi metsänhoidoksi.
Esimerkiksi minulla on lähes puhtaita kuusikoita, hakkaamatta jätettävä lahopuun tuotantokuvio, puronvarsikorpi, jyrkänteen alusmetsäkuusikko, tonttialue, koivun taimikko, puhtaita männiköitä, koivu-lehtikuusisekametsää, ravinteita sieppaava pintavalutuskenttä…
Kerropa 6m3 tällä palstalla millä ohjelmalla saat katseltua iphonella kuvatut klipit. Minä kun elän Mac ekosysteemissä, ja muillakin tuntuu olevan sama ongelma.
Kohteelta ja kuvaajalta pitää olla lupa julkaisuun. Valitettavasti kuvan laatu kärsi sisäotoksissa. Sisältöhän on kuitenkin tärkein.
Täytyy pyytää että v-j kirjoittaisi nettiin tarkemman kuvauksen metsätaloudestaan. Hänhän sanoi että se on ”melkein valtavirtaa” – näin onkin, paitsi jos se valtavirta rupeaa kovasti muuttumaan, uuden metsälain myötä.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen lienee, humusta ei tarvitse nyt korvata mitenkään. Kun tehdään avohakkuun kautta uudistaminen, vaikka seuraavakin pääpuu olisi kuusi, tulee pintakasvillisuus avohakkuuvaiheessa elpymään ja lehtipuuta tulee sekapuuksi.
Lisäys: jos kuusta istuttaa alle suositusten, esimerkiksi 1000 kpl/ha ja antaa siemensyntyisen lehtipuun kasvaa kuusten väleissä, voidaan happamoitumista hillitä. Toinen vaihtoehto on aito lehtipuuvaihe ja alle taas luontainen kuusialikasvos. Tätä suosivat monet ns. puuntuottajatkin.
Juurikääpäkohteet ovat asia erikseen eikä niihin tarvinne mennä tässä yhteydessä, niin paljon niitä on jo käsitelty. Kuusi kuuluu luontoomme sille sopiville kasvupaikoille, ei sitä ole tarpeen ruveta hyljeksimään metsänviljelyssä. Kirjanpainajat voidaan pitää kurissa hyvällä metsähygienialla, eli tartunnan saaneet kuusikot tulee hakata nopeasti.
Pieniläpimittaiselle lehtikuuselle jos löytyisi käyttökohteita, se olisi tervetullut lisä puulajivalikoimaan. Sitä kannattaa myös istuttaa valmiiksi harvaan, vähän yli 1000 per ha ja karsinta.
Kulotus toimii päinvastoin: poistaa humusta. Viron palavankiven kaivoksilla Kohtlajärvellä tekivät niin, että istuttivat jätekasoihin leppää. joka ravinteikkailla lehdilllään lannoittaa syksyisin maaperää ja luo humusta. Tulokset näyttivät hyviltä. Muitakin lehtipuita oli seassa.
Mitä tarkoittaa ”vihreää 30 cm syvyyteen”, kasvaako siinä maan sisällä jotain, esim. levää vai juuria (jotka eivät ole yleensä vihreitä :-).
