Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos iironi muistamisesta ja hyvää juhannusta kaikille Konneveden saaresta! Keli on kohdallaan, paitsi vesi kylmää, mutta sekin kuulemma korjautuu ensi viikolla.
Jättöpuiden tarkoitus on kai lähinnä lisätä järeän ja lahon puun määrää metsissä. Haapa käy jättöpuuksi jos sen kaulaa. Männunversoruosteriskin takia haavanvesakkoa ei pitäisi jättää männyntaimikkoon taimikonhoidossa. Haapaa voisi suosia sekapuuna rehevämmillä mailla sekä hakkaamatta jätettävissä erityisissä elinympäristöissä.
Ei kaikkien tiloja ole vielä ladattu palveluun. Minäkin vielä odottavalle kannallla.
Puuntakusen kysymys on aiheellinen. Jos odotteluaikana ei tehdä mitään tai tehdään vääriä toimenpiteitä, menetetään helposti 10 vuotta kiertoajasta ”. Toisaalta, ei oikeillakaan toimenpiteillä ole takeita taimikosta, vaan metsänomistamiseen sisältyy aina omaisuusriskejä.
Timpalla on hyviä menetelmiä korpien uudistamiseen. Jatkuvakin kasvattaminen voi niillä onnistua, koska turvemaat, nimen omaan korvet, ovat usein herkkiä taimettumaan kuusella.
Tuossa avohakkuun kautta uudistamisessa joutuu varmaan parantelemaan samalla ojia, koska puuston poistuttua haihdunta vähenee ja pohjavesi nousee.
Puuston aikaansaama haihdunta riipuu suoraan puuston määrästä. Jos siis JK menetelmässä pudotetaan puuston määrä alhaiseksi uudistumisen varmistelemiseksi, haihdunta vähenee ja heinää tulee. Siinä mielessä nuo Timpan metodit ovat varmempia. Hieskoivua tulisi siis säästää harvennuksissa, jotta uudistaminen halvemman, luontaisen lehtipuukierron kautta olisi mahdollista.
Kiitos hemputtajallekin tarkennuksesta.
Tuo keskipituusvaatimus on laadittu niin että myös karuimmilla männyn siemenpuualueilla siihen on mahdollista päästä. Tutkijat esittivät alempaa, 30 cm rajaa.
Miten sitten toimitaan, jos on odotettu 10 vuotta, eikä lakiraja täyty? Mielestäni vanha systeemi on parempi: kontrolloidaan perustamisilmoitusten avulla uudistamistoimenpiteiden oikea-aikaista suorittamista.
Hiilen sitomisesta on tällä hetkellä ylitarjontaa, ja monimuotoisuudesta alitarjontaa, joten yhteiskunnan kannattaa toistaiseksi tukea mieluummin ympäristökohteita, kuten METSOssa.
Kaikki on mahdollista EUn kyseessä ollen, myös hiilen sidonnalla tienaaminen. Nykyisen ilmastosopimuksen ehtojen mukaan se ei ole Suomelle mahdollista, mutta uuden sopimuksen neuvottelut ovat jo käynnissä.
Vessin metsätalous pyrkii maksimoimaan hiilen sidonnan, niin että hänen yrityksensä kokonaisuudessaan olisivat hiilineutraaleja, eli toisin sanoen, metsätalous kompensoi muiden yritysten päästöt mm. työmatkoilta.
Muita eroja ns. normimetsätalouteen:
-oja-ajouramenetelmä
-boorilannoitus
-koivun suosiminen uudistamisessa
-hirvikannan kurissa pitäminenSuositus ilmastoystävällisestä metsänhoidosta on lähtöisin, ei vihreiltä, vaan HENVI-projektilta.
http://www.helsinki.fi/henvi/tutkimus/index.html
Oleellista tuossa oli mielestäni kaksi asiaa: säästetään turvevaroja ja pidennetään hiilen viipymäaikaa metsissä. Oleellista kokonaisuuden kannalta olisi myös lisätä puun käyttöä pitkäikäisissä tuotteissa ja energiaksi.
