Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Luonnontilaisessa ekosysteemissä myyrälle ei ole tarjolla niin runsaita ravintovaroja ja niitä vainoavat useat pienpedot, siivekkäät ja karvaiset. Siksi myyräkanta pysyy siellä todennäköisesti vakaampana, kun kanta ei pääse karkaamaan käsistä. Niinpä eivät petojenkaan kannat vaihtele niin paljon, kun niiden ravinto ei koskaan katoa yhettömiin. Dataa tästä ilmiöstä on olemassa, ei tosin vielä julkaisujen muodossa.
Emme vielä tiedä voidaanko tämä ihannetilanne siirtää talousmetsään. Ketun tappoteho kyllä riittää myyränpyynnissä, se on osoitettu suljetuissa aitauksissa tehdyillä kokeilla. Metsuri motokuskille: ei tässä ole uskosta kyse, olen agnostikko, jos ymmärrät mitä tarkoitan…
Tätä juurikääpäasiaa käsiteltiin laajasti toisessa ketjussa taannoin.
Taimikon lannoitusretkellä havaitsin että kuusen taimet (noin 1 metriset) ovat aika monesti viime talven jäljltä taipuneet. Latvakasvain ja välillä seuraavakin osoittavat vinoon. Olisiko viime talven lumisuus syynä. Ne kannattaisi käydä ennen kasvun alkua varovasti taivuttamassa suoraan asentoon ettei taimi jää mutkalle.
Aivan viime vuosina tapahtuneet laajat myyrätuhot ovat tosiasia, tilastoista luettavissa. Syynä on todennäköisesti se että (kuten Suden jälki muistutti) luontomme ei enää ole luonnontilainen vaan hakee uutta tasapainotilaa. Myyriä suosii mm. avohakkuupainotteinen metsätaloutemme ja pienpetojen metsästys. Avohakkuista ei varmaan ihan heti luovuta, mutta pienpetojen metsästyksen lopettamisen vaikutusta myyräheilahteluihin voisi kokeilla.
Kolumnissa Aarre-lehdessä 4/2013 Aaltoila kirjoittaa:
”ylitiheät hirvi- ja porokarjat muuttavat metsämaisemia rajummin kuin koskaan.” … ”Hirvenlihan tuotanto toisen maalla on maan tapa. Koivun ja haavan, paikoin männynkin kasvatus on liian hankalaa.” … ja tahti vain paranee:”Maiseman muutos on pieni pulma verrattuna ekologiseen tuhoon, jota tutkitaan mutta josta tiedeyhteisö ei uskalla keskustella.”
Muuten samaa mieltä, mutta pitäisin ennemminkin ongelmana, en tiedeyhteisöä, vaan sitä miten heikosti tutkimustuloksia käytetään päätöksenteon apuna. Ei niin että tulokset sanelisivat päätöksen, vaan niin että ne olisivat aidosti poliittisen prosessin apuna.
Tilattuja raportteja (tyyliin Himanen) ei tarvita, vaan toimivat jokapäiväiset yhteydet ministeriöistä sektoritutkimuslaitoksiin. Tietoa saa niistä ilmaiseksi kun vaivautuu kysymään!
Vastaus: pakastamalla. Pulloissa myytävä on varmaankin vain pastöroitu eli alkaa avaamisen jälkeen pilaantua.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mahla
Kanadassa sokerivaahteran mahla tiivistetään keittämällä sitä pitkään, mutta tämä muuttaa mahlan ominaisuuksia ja makua.
Kun vierailin vuonna 1991 ontariolaisessa mahlametsikössä, kertoivat, että oravat aiheuttavat ongelmia nakertamalla keruuseen käytettyjä muoviputkia. Kanadan mahla-alueella järjestetään keväisin ”pancake breakfast” aamiaisia. Metsään jossa on mahlan keittopaikka, ”sugar shack”, katetaan pitkiä pöytiä ja menuna on paksuja pannukakkuja, vaahterasiirappia ja paistettuja makkaroita. Namm.
Hakusanalla ”homemade maple syrup”, löytyy kielitaitoisille oman vaahterasiirapin keitto-ohje. Vaahteran mahlaa tarvitaan keskimääräisellä sokerikonsentraatiolla 43 gallonaa yhteen gallonaan siirappia. Gallona on vähän päälle neljä litraa jos oikein muistan.
Turha kulutus. Työttömyys johtuu siitä ettei ns. rikkailla länsimailla riitä kilpailukyky kehittyviä talouksia vastaan. Parasta alkaa sopeutua pitkään hitaan kasvun tai jopa kansantalouden supistumisen aikaan. Voi tehdä ihan hyvää elämisen tasolle, vähempi luonnonvarojen kuluttaminen.
Ongelmana on vain se, miten julkisen talouden palvelut rahoitetaan supistuvassa taloudessa. Vastaus ei varmasti ole elinkeinojen rajoitusten purkaminen vaan vihreä kestävä kasvu. Jos jonkun elinkeinon taloudellista voitontavoittelua on rajoitettu, siihen on ollut perusteet, joko ekologiset tai sosiaaliset (esim. työehdot). Kestävät, energiaa ja luonnonvaroja säästävät tuotteet jotka avaavat uusia vientimahdollisuuksia. Innovaatioitahan meillä on, niiden kaupallistamiseen pitäisi panostaa.
Helpottaisiko taloudenpitoa jos talous olisi aidosti EUn laajuinen? Ei tarvitsisi vahtia maittaisia vaihtotaseita. Toisaalta olisimme vielä pahemmin samassa veneessä vielä heikompien maiden kanssa.
Euroopassa on tyydyttävä ja sopeuduttava hitaaseen kasvuun. Nopea kasvu tapahtuu siellä missä elintaso on heikolla tolalla. Elintasoerojen tasoittuminen on myös meidän etu, ja sitä paitsi moraalisesti välttämätöntä. Kunhan nyt edes saataisiin pidettyä jotakuinkin siedettävä elintaso. Elämisen tasohan on kohtuullisen hyvä useimmilla.
Kuten Jari Sarasvuo hyvin sattuvasti totesi (yritysvastuusta veroparatiisikeskustelussa): laki on moraalin alin taso. Eli kaikki mikä on lainmukaista, ei ole moraalista tai oikeudenmukaista.
