Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ällös SuenJäläki huolehi, siun kirjotustyylis tunnistaa kyllä. Täyttä tajunnanvirtaa.
(en saa näköjään tehtyä uutta vastausta, joten lisään tähän)
Leeville: ymmärtääkseni boorin puutteessa on kyse nimen omaan boorin absoluuttisesta vähyydestä, eikä sen väärästä suhteesta typpeen.
Vielä jos saisi lisätietoa mikä maalaji on pellossa ja missä päin Suomea, niin voisi keskustella puulajeista. Ravinneanalyysi olisi hyvä apuväline.
Pellonmetsityksessä on mahdollinen sekä energiakierto että tukkipuukierto.
Teoriassa jos lepän emäksinen karike – tai kulotus tai tuhkalannoitus – nostaisi pH:ta niin paljon että boorin liukoisuus heikkenisi, eli yli 6.5 pH yksikköön, boori voisi sitoutua maahan niin tiukasti etteivät puut saa sitä tarpeeksi.
En ole kuitenkaan löytänyt kirjallisuudesta viitteitä siitä, että sen enempää leppä kuin tuhkakaan aiheuttaisi niin suurta emäksisyyden nousua, että boorin puutetta sen vuoksi tulisi. Leppää voi siis huoletta jättää metsään sekapuuksi, ja lannoittaa tuhkalla turvemaita. (Kivennäismaalla suositellaan tuhkan oheen typpilannoitusta.)
Tuossa otsikossa mainitussa julkaisussa Tuula Piri pohdiskelee sitä, millä lahoasteella kuusen viljely ei ole enää järkevää. Vastaus: yli 30 % kannoista jos on lahoja, sitten kannattaa vaihtaa puulajia kuusesta johonkin muuhun, ellei kantoja poisteta. Lisäksi hän antaa tukea tässä ketjussakin olleille pohdinnoille siitä, että kuusta voi viljellä, kun jättää muutaman metrin turvavälin saastuneisiin kantoihin. 3-4 metrin välillä saadaan tartuntoja vähennettyä 60-80 %.
Aviisissa on muutakin sivistävää luettavaa.
Ketähän Kantona mahtaa tarkoittaa virtuaalimetsänomistajilla? Kyllä me kaikki aktiivikirjoittajat olemme myös aktiivisia puuntuottajia, ei pelkästään virtuaalisesti. Itsekin kävin viime keväänä kylvämässä ja tänä keväänä olisi tarkoitus tehdä terveyslannoitusta.
Petelle lahokuusikon uudistamisesta: minusta nollatoleranssi on varmin. Jos tyvilaho on todistettavasti päässyt alueelle, siitä pitäisi kaikin keinoin pyrkiä pois, eli mahdollisimman kestävillä puulajeilla uudistaen. Vaikka aiempana kirjoitin, että terveet alueet voi uudistaa kuusella, on siinä mukana riski, että niillekin tulee myöhemmin tartunta joko ilmateitse tai juuriyhteyksien kautta hakkuiden yhteydessä. Jos tekee pelkästään talvihakkuita,, riski on kylläkin pieni, mutta korjuuvaurioiden kautta voi silti tulla ns. vauriolahoa (eri sieni kuin tyvilaho).
Toistelen tässä pahasti itseäni, mutta ekologian perusperiaate on kyllä se että saalistajan (susi) kanta sopeutuu saalislajin (hirvi) kantaan, eikä päinvastoin. Toki saalistajakin vaikuttaa saaliseläimeensä, sen käyttäytymiseen ja lisääntymiseen, mutta ei se sitä hävitä sukupuuttoon, muutenhan se häviäisi itsekin. Eli uskon että jos hirvikantaa suunnitelmallisesti alennetaan, alenee myös susikanta sen myötä, eikä suinkaan lisäänny pyytämällä koiria tai lampaita.
Eli Suomen ihminen-hirvi-susi triangelin ratkaisussa pitäisi ottaa huomioon ainakin puuntuotannollisesti kestävä hirvikanta, riittävän elinvoimainen susikanta ja maaseudun asukkaiden sietokyky. Näitä yhteen sovittelemalla joku ratkaisu löytyy. Niin kauan pitää neuvotella että löytyy! (Lisäys: puuntuotannollisesti kestävä hirvikannan taso on alenemaan päin koko Etelä-Suomessa, ja syy on juurikääpä!)
Metsästäjiltä tulee herkästi palautetta, että alempi hirvikanta ei ole ns. metsästettävä kanta. Mikä tahansa kanta kestää metsästystä, kyse on vain siitä mihin lihantuottoon ollaan valmiita tyytymään.
Miten puun markkinoille tulon parantaminen on ristiriidassa edunvalvonnan kanssa, jos mhy:n palvelusta saama palkkio pidetään kohtuullisena, eikä pyritä voiton maksimointiin?
Tarkennus mhy:n nykylain mukaiseen toimintaan puukaupassa: ainakin silloin kun mhy on puun välittäjänä eikä puun ostajana, se ottaa välityspalkkiota vain sen verran, että omat kulut peittyvät, eikä pyri voiton maksimointiin. Tämä ei siis ole varsinaista markkinataloutta vielä ollut, vaan enemmänkin osuustoiminnalista.
Verotettavaa pääomatuloa, ei vaikuta.
Esimerkiksi metsätalouden puhdas tulo ei vaikuta. Kemeran verollepano ei vaikuta, tuki on silti pääomatuloa, ja niitä ei päivärahahakemuksessa kysytä, vain ansiotulot ja yrittäjätulot (puunmyyntitulo ei ole sitä). Vain verottajaa kiinnostaa kemeratukesi. Kokemusta on.
Sen sijaan työmarkkinatukeen pääomatulot vaikuttavat.
