Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vilkaisin juttua. Siitä puuttuivat numerot lähes kokonaan, joten pitäisi kaivaa esiin alkuperäinen tutkimus. Tuo tuottoisuus siinä tarkoittaa kasvua eli tuotosta. Tuotos on motteja ja tuotto euroja.
Tämä olisi nyt Metlan tuotostutkimuksen alaa enemmänkin. Tuossa tutkimuksessa oli ollut paljon kulotettuja uudistusaloja, joten tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa nykyiseen metsänuudistamiseen. Kulotus ainoana maanmuokkauksena voi aiheuttaa istutuskuuselle juromista ja typen puutetta. Nykyään kuusikot yleensä istutetaan laajoille mättäille jolloin juromisvaihetta ei tule.
En siis tekisi noita otsikon johtopäätöksiä yhden tutkimuksen perusteella. Kaavakuvat ovat hyvät.
Tuo mehänpojan lista on loistava. Mutta se on lista eduista jotka saadaan kun hirvikantaa alennetaan. Mikään ei takaa että lupakäytännöstä luopuminen johtaisi kannan alenemiseen. Voisi käydä jopa päinvastoinkin. Edellytyksenä olisi että seurat toteuttaisivat maanomistajien tahtoa, kuka nyt minkäkinlaisen kannan sitten haluaisi.
Porotalouden tuet kun laittaa googleen niin saa esille tietoa eläinkohtaisesta tuesta. Lisäksi maksetaan korvauksia petojen (maakotka, susi, karhu, ahma) toimesta ja liikennevahingoissa kuolleista eläimistä.
Metsätalouden ja metsien ekologian (lehtipuiden uudistuminen estyy) ja liikenteen kärsimät välilliset haitat huomioiden, voisi ajatella että tilanne on verrattavissa hirvitalouteen: poroja on liikaa verrattuna ekologisesti ja taloudellisesti kestävään tasoon. Parempi olisi tilanne, jossa poroja olisi vähemmän, mutta porojen vähentäminen korvattaisiin siitä elantonsa saaville. Kokonaistaloudellisesti se kannattaisi: liikenne- ja metsävahingot vähenisivät, samoin petokorvaukset.
Poro on matkailullisesti ja kulttuurisesti eli sosiaalisen kestävyyden kannalta erittäin tärkeä eläin Lapissa.
Kai se ensimmäinenkin havainto on bongaus, siis se joka laittaa toisille tiedon lintutiedotukseen tai mikä se nyt oli.
Eli bongaaja harrastaa jonkin asian havainnointia ja tavallaan kerää pisteitä niistä. Jos alat kerätä julkkishavaintoja tai poliitikkohavaintoja niin olet bongari. Yksi tämän bongauksen tunnettu alalaji on nimmarien kerääjä.
Leeville: kyllä se ensimmäinenkin havainto on bongaus, vaikka syntyy spontaanisti. Ei havainnon tarvitse tapahtua jollain retkellä, jolle on lähdetty erityisesti lintuja silmällä pitäen. Bongata voi vaikka omalta lintulaudalta, keittiön ikkunasta.
Puhutaan Suomi-pinnoista ja elämänpinnoista. Eli ensimmäinen havainto Suomessa tai elämän ensimmäinen havainto tietystä lajista.
Se kettusirkku on Pohjois-Amerikan itäisiä lajeja, jonka epäillään kulkeutuneen Sandy-myrskyn tai muun vastaavan mukana Eurooppaan. Suurharvinaisuus siis.
Turvemaan metsiköistä on aiemmin ajateltu että ne ovat lähes juurikääpävapaita, paitsi tämäkin käsitys on ilmeisesti muuttumassa tarkemman tutkimuksen myötä. Mutta taimikonhoitoa voi tehdä kesälläkin. Se kuusentaimen kanto on kai nopeasti kuivuvana kelvoton lisääntymisalusta sienelle.
Pertti Salolainen sanoi radiossa että Suomen vaarallisimmat eläimet ovat hirvi, punkki ja koira.
Salolaisen vetämässä eduskuntakeskustelussa oli etsitty keinoja susitilanteen ratkaisemiseksi. Tarkoituksena oli etsiä konsensusta keinoista eri sidosryhmien välille, ei riidellä.
Esille keskustelussa tuli mm. se että jotkut levittävät luontoon talipalloja joissa on muovia sisällä. Susi kuolee suolitukokseen. Raukkamaista touhua. Sitä paitsi tuon syötin voi nielaista mikä vaan muukin petoeläin ml. oma koira.
Rakentavampaa linjaa edustavat ehdotukset mm. koirien suojavarusteista (pannat ja liivit) ja paikannustietojen tehokkaampi käyttö.
