Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tämä oli runollista:
”Mänty on valopuu eli edukseen auringon valossa. Kuusen äiti on silloin kuu ja männyn äiti aurinko. Isästä ei väliä.”
Tiedetään että monilla puilla on ns. sienijuuri eli mykoritsa. (Oikeastaan se kirjoitetaan kahdella r:llä mykorritsa, en tiedä miksi.)
Havupuut ovat kaikki toisilleen sukua, kun ne ovat ns. paljassiemenisiä erotukseksi myöhemmin kehittyneistä koppisiemenisistä kasveista.
Pekka Kauppi puhuu asiaa. Eli puuston hiilinielua ja päästöjä on niin haasteellista mitata, että on varmempi pitäytyä metsäpinta-aloissa. Jos puustopääomien mittaamisessa edistytään mm. satelliittikuvien avulla, voi olla että niitä tulevaisuudessa lasketaan ilmastosopimuksissa mukaan enemmän. Paljon riippuu siitä miten suuri epävarmuusmarginaali laskelmiin voidaan sallia.
Niin ja se ”tieteellisesti pätevä” laskentatapa, josta Jyrki Kangas kyseli Pekalta Metsäradiossa. No sen pitäisi varmaan olla ainakin symmetrinen sekä metsäpinta-alan että puustopääoman suhteen. Eli hävikistä sakotetaan aina, ja lisääntymisestä hyvitetään aina. Tällaisista on kuitenkin melkein mahdotonta sopia 200 maan kesken.
Erityisesti pidin siitä kun Pekka sanoi, että tieteessä konsensukseen ei tulekaan pyrkiä, vaan aina tulee olla jonkin verran erimielisyyttä eli säpinää. Näin sallitaan poikkeavat näkemykset ja tiede etenee. Tiedon käyttäjien on kyllä yleensä vaikea hyväksyä tätä näkökohtaa eduksi; heille ristiriitaiset viestit tutkimuksen piiristä ovat vain haitta.
Uskon että mhy:n markkinaosuus puukaupassa tulee jonkin verran laskemaan muiden tahojen parantaessa palveluaan. Etämetsänomistaja varmaan oppii pian kilpailuttamaan netissä tarvitsemansa metsänhoitopalvelut ja ehkä jopa leimikotkin, mutta tarvitsee edelleen apua parhaan ostajan valinnassa.
Täsmennys edelliseen: nykyisin mhy:n markkinaosuus puukaupan valmistelussa eli leimauksessa on erittäin suuri, ja varsinaisessa kauppatapahtumassakin (valtakirjakauppa) suuri. Nämä osuudet varmaan laskevat, mutta toisaalta mhy:t voivat ryhtyä käymään enemmän toimituskauppaa (Metsähallituksen tapaan) suoraan puun ostajille, eli hoitamaan pitkäaikaisilla sopimuksilla niiden puuhuoltoa. Eli nykyisen hankintapalvelun lisäksi (jossa mo tilaa korjuun mhy:ltä) tulisi palvelu, jossa mhy ostaa puuta metsänomistajilta ja yhdistelee pienistä puueristä isoja virtoja käyttäjille. Suuruuden ekonomian pitäisi sitten tässä yhtälössä hoitaa se, että puun myyjälle jäisi ainakin sama tulo kuin pienen erän suoramyynnissä.
Tulevan lainuudistuksen yhtenä kohtana tulisi ilmeisesti olemaan se että yhdistyksen, johon kuuluu, voi itse päättää. Valinnanvapautta vähän rajoittaa, jos toimialueet ovat kovin isoja, mutta periaatteessa on mahdollista että ”omaneuvojan” voi itse valita.
Täällä kaupungissa voi valita minkä terveyskeskuksen kanssa asioi. Silti lääkäriin on välillä pitkä odotus.
Tämä sähkölinja on ristiriitainen asia. Toisaalta linjan varrella asuvat hyötyvät siitä että linjoja uusitaan ja siirretään teiden varsille, jolloin korjaus on nopeampaa ja sähkönsaanti on varmempaa. Toisaalta sähköyhtiöt tekevät taloudellista vahinkoa ”motittaessaan” teiden varsilla lyhyen metsäkuljetusmatkan piirissä olevia palstoja linjojen taakse ilman eri korvausta. Korvauksen saa vain linjan alle jäävästä maasta ja puustosta.
