Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Lehtikuusen taimen hieman kalliimpi hinta tulee takaisin nopeana alkukehityksenä. Kunnon mättäille kun istuttaa niin taimikon varhaishoitoa ei yleensä tarvita. Markkinoita varmaan alkaa löytyä kunhan tämä puurakentamisbuumi alkaa täysillä vaikuttaa.
Kiitos muistutuksesta tuon lehtikuusen pystykarsinnan suhteen. Omat lehtikuuseni ovat kasvaneet koivun kanssa sekapuuna ja karsiutuneet. Koivu-leku sekametsä on siitäkin hyvä, että jos leku istutetaan harvaan eli tavoitteena on kasvattaa se harventamatta, kuitupuun osuus puusumasta jää pieneksi.
Jessen lyhytkiertoviljely on varmasti kelpo vaihtoehto. Olisi myös monella viljelykäytöstä poistuneella pellolla.
Lehtikuusen taimia kannattaa tiedustella omasta mhy:stä.
Se sorkkaeläimiin (pahimpina hirvi ja poro) kohdistuva kammo johtuu paljolti siitä, että niiden vaikutus on paljon laajempi pelkästään uudistusaloilla näkyvät vahingot. Luonnon kestokykyyn nähden suuri laidunnus muuttaa kasviyhteisöjä ja sitä kautta kaventaa monimuotoisuutta. Metsäluontomme olisi muun muassa puulajivalikoimaltaan monipuolisempi.
Liittäisin kehitysapuvarojen saantiin ehdoksi että täytyy olla ohjelma väestönkasvun rajoittamiseen ja myös toteuttaa se. Tehokkain keino on kuitenkin köyhyyden poistaminen: elintason noustessa näyttää syntyvyys yleensä aina laskevan. Tämä yhtälö edellyttää meiltä rikkailta kulutustason laskua, tai ainakin kestävää kasvua, eli luonnonvaroja käytetään vähemmän. Molemmat tavoitteet ovat yhtä vaikeita saavuttaa. YK:n vuosituhattavoitteet ovat lista keinoista.
Muuttuipa ilmasto kylmempään tai lämpimämpään suuntaan, molempiin on syytä varautua. Ja vihreään talouteen on pakko siirtyä, eli fossiilisista polttoaineista pitää päästä pois. Meidän tulee pysäyttää kulutuksen kasvu ja väestön kasvu maapallolla. Muuten eivät luonnonvarat riitä pitämään yllä kohtuullista elintasoa kaikille.
Ennustamisesta kirjoitti Tuomas Kyrö aivan mainiosti (HS 11.8.2012). Eilistä selitetään, huomista ennustetaan. Kyllä on toinen jälkiviisautta ja toinen arvailua.
Tuo jutussa mainittu miljardi varmaan sisältää kaiken tuen, myös tuulivoiman.
Uusi petu paketti heikentää pienpuun energiatukia niin paljon että metsäpäähän jää enää roposia ja koko toimiala uhkaa kuihtua. Tuohon kv sopimuksen sitoumukseen ei siis tulla yltämään.
Tukkipuusta ei liene ylituotantoa, vaan pienpuusta. Vai onko kyse myyntihaluttomuudesta, kun Lieksan saha joutui lomauttamaan.
Pienpuun käyttöä kannattaisi nyt siirtymäaikana (fossiilisista uusiutuviin) tukea, jotta sen ylituotanto tulisi hyödynnetyksi. Jos pusikoita ei harvenneta, heikkenee tukkipuun saanto tulevaisuudessa. Sillä metsänomistaja tekee tilin, ei pien- eikä kuitupuulla. Ja tekisi myös metsäteollisuus, jos on haluttavia tuotteita. Mielestäni energiatuki olisi kaukonäköisyyttä, jos metsänomistajat eivät muuten huolehdi pusikoistaan.
