Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tutkimustieto viittaa siihen suuntaan, että jos petoja on runsaasti, myyrien stressitaso nousee, niiden käytettävissä oleva elintila pienenee ja niiden lisääntyminen heikkenee. Riittääkö tämä – ja miten runsas petokanta – sitten torjumaan myyrätuhot puilla ja myyrävälitteiset taudit ihmisillä, tästä tutkimusnäyttöä kaivataan (punkeista lisää: Metsästäjä-lehti 2/2017). Supikoira ja minkki eivät kuulu kotoperäiseen lajistoomme, jote ne eivät ole osa ratkaisua, jos pyritään puhdasoppiseen ekosysteemin ennallistamiseen (peto-saalissuhteen korjaamiseen).
Totta kai omista taimikoista kannattaa kaataa tautiset taimet pois, koska kun taimi kuolee, itiötuotanto lakkaa puun kuivuessa ja taudin leviäminen saastuneessa taimikossa ja siitä muualle jonkin verran vähenee. Mutta itiöt leviävät hyvin ja suotuisina kesinä niitä lienee kaikkialla enempi vähempi joten tauti ”löytää” alttiit kohteet kauempaakin.
Timpan kanssa samoilla linjoilla: taimikonhoitotuki on pieni erä kokonaisuudessa. Metsätalouden kannattavuutta heikentävät suuret sukupolvenvaihdoskulut: luovuttavan sukupolven kerryttämä omaisuus (puustopääoma) verotetaan ensin ja sitten toiseen kertaan puuta myytäessä. Metsävähennykset ovat tuoneet tähän merkittävän avun, vaikka uusin metsälahjavähennys tulikin vähän vesitettynä versiona ulos. Kokonaiskuvassa pitää muistaa suorien tukien lisäksi merkittävät muut verorahoitteiset erät kuten metsävaratiedon keräys.
Kävin rentouttavalla maakuntamatkalla K-S mhy:n valtuuston kokouksessa. Olikin melkoinen seurue koolla: valtiovallan ajankohtaiskatsauksen esitti Juha S. Niemelä (MMM), mukana mm. Tommi Lunttila (MTK), Mikko Tiirola (MTK), ex-kansanedustaja Lauri Oinonen… ja me muut fiksut valtuutetut. Mielenkiintoista touhua… kohtalaisen iso liikeyritys, liikevaihto luokkaa 13 miljoonaa. Talous vähän heikommalla tolalla nyt, kun kuitupuu ei liiku ja energiapuukauppa on ollut käytännössä pari vuotta pysähdyksissä.
Hartolaan nelostien varteen olivat ensimmäiset joutsenet jo saapuneet: melko aikaista!
Ei missään kai määrätä, että riistaneuvoston pitää käyttää tuhokorvaustilastoja päätöksenteon pohjana? Se sijaan sen kyllä tulee käyttää sidosryhmien toiveita päätöksenteon pohjana, kun se määrittelee ns. tavoitekannan. Ainakin Keski-Suomesta kuuluu nyt sellaista rohkaisevaa viestiä, että sidosryhmien huoli oltaisiin ottamassa vakavasti.
Kannanarviointimenetelmä toivottavasti tarkentuu ja osuu paremmin maaliin tulevina vuosina; parempaakaan menetelmää ei rhy-tasolle oikein taida löytyä.
