Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Heli Viiri NordGen-päivillä 2011 (Planterin linkki edellä):
-Valtion korvaukset hirvituhoista pitäisi lopettaa.
-Ekosysteemivaikutukset eivät ole vähäisiä. Monimuotoisuus vähenee monta kautta: metsänuudistamisen puulajivalikoima kapenee, hirven käyttämät ravintokasvit vähenevät, taimikonhoidossa ei voida jättää lehtipuita (houkuttelevat hirviä havutaimikoihin), kauriit laiduntavat mustikanvarvustoissa.
Kehityksen jarruna ovat muun muassa muutamat uskonnot ja sellaiset jarruttavat yksittäiset henkilöt kuten presidentti Trump, joka eväsi rahoituksen perhesuunnittelua neuvovilta järjestöiltä. Meillä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin tehdä töitä sen eteen, että väestönkasvu saadaan elintason nousun ja koulutuksen kautta alenemaan. Eikä vain väestön kasvu, vaan myös väestön määrä. Vaihtoehtoinen malli sopeutumiselle on todella ikävä: ruuantuotannon romahdus viljelysmaan huononemisen ja ilmastonmuutoksen takia, pakolaistulvat, sodat.
Sitolkka ja Puuki ovat molemmat oikeassa. Väestönkasvu ja kulutus ovat molemmat suuria ongelmia. Annetaan lisää varallisuutta köyhille maille, niin niiden väestönkasvu laantuu. Näinhän jo käytännössä tapahtuu, kun talouskasvun painopiste on siirtynyt Aasiaan ja sieltä se siirtyy Afrikkaan.
Jos ketä kiinnostaa kovan luokan esitelmöijät ilmaiseksi, ilmoittautukaa Ympäristötiedon Foorumin Sustainablity Science Day -tilaisuuteen. Paikalla mm. Jeffrey Sachs ja Tarja Halonen. Olen menossa ainakin 12.5. aamupäiväksi. 11.5. aamulla olisi tarjolla mm. asiaa erirakenteisesta metsänkasvatuksesta. Jos tulette, ottakaa yhteyttä nii käydään lounaalla!
Timpalla erittäin hyvä kirjoitus Jylkkärissä.
Jos aitaus maksaa osapuilleen 1000 e/ha ja syönti 5000 e/ha, niin sehän on melkein kannattava investointi. Ei tosin toimi epätasaisilla alustoilla joten osalle taimikoista pitäisi kuitenkin laittaa sähköpaimen. Kun asut lähellä metsääsi, pystyisit huoltamaan aidat, ja kierrättämään ne aina uusille uudistusaloille. En kyllä ihan heti keksi, miten parimetrinen aitatolppa pystytetään. Hakkuissa pitäisi jättää valmiiksi pystyyn sopivat aitatolpat!
Tämä aitausehdotus puoliksi vitsinä: olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että hirvikannan taso on saatava korjattua. Yksi merkittävä askel eteenpäin olisi jo se, jos ns. sidosryhmien toivomukset hirvikannan tasosta olisivat metsästysseuroja ja Suomen Riistakeskusta velvoittavia eikä suosituksia kuten nyt!
Keskustelun loppupäätelmänä olisi ehkä se, että valtateiden varsien ’viralliset’ riista-aidat eivät olisi kustannuksiltaan kohtuuttomia yksityiseen käyttöön, mutta ne ovat hankalia asentaa epätasaiseen maastoon ja mahdollisesti eläinsuojelullisesti arveluttavia. Tasaisessa maastossa ja valvottuina ihan ok. Lapissa olen nähnyt niitä poroaitoina – siis kun porot on haluttu pitää poissa jäkäliköistä tai paliskuntien raja-aitoina. Sähköpaimen-tyyppiset ratkaisut ovat varmempia, jos huollon saa kohtuuhinnalla järjestymään.
Vielä pitäisi selvittää, kuinka paljon verovarojamme hupenee valtateiden varsien riista-aitojen asentamiseen ja huoltoon.
Ketju on erkaantunut otsikosta. ?
Kun metsäyhtiöt tekevät hyviä voittoja, niillä olisi kyllä varaa maksaa enemmän kuitupuusta, mutta eivät maksa, koska saavat halvemmallakin, kuten Visakallo totesi. Toisaalta on suomalaisen metsänomistajan etu, että tänne uskalletaan investoida: tiedetään että raaka-ainetta riittää eikä sen hinta ole karkaamassa käsistä. Alkutuottajan ainut pelastus olisi nyt se, että puusta tuotettaisiin vielä korkeampaa arvonlisää, jos sitä sitten valuisi metsäpäähän saakka pieniä noroja edes. Puun hintakehitys on ollut jo pitkään heikolla tolalla, eli jos nimellishinnat pysyvät ennallaan, ainakin inflaation verran puu halpenee joka vuosi.
Minusta Planter ansaitset ison hatunnoston, kun kaivoit esille aivan oleellisen asian: sen että hirvitalousalueilla tavoitetiheys on yleensä suurempi kuin sidosryhmien haluama tiheys. Todellinen hirvitiheys maastossa on valitettavasti vielä tavoitetiheyttäkin suurempi! Tilanteen karu todellisuus näkyy hyvin kuvasarjasta:
Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016.pdf
Selite: ”hirvikannan tiheyden, sen 95% luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2016. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle vuoden 2015 keväällä asetetut tavoitetiheydet.”
Tilanteen korjaaminen vaatii ehkä lainsäädäntötoimia, eli kestävän metsästyksen määritelmää joudutaan tarkentamaan siten, että sidosryhmien näkemys hirvieläinkannoista on riistakonsernia velvoittava.
