Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minun näkövinkkelistä tämä tutkimus ei ollut tuhlausta, mutta se olisi, jos soita alettaisiin laajamittaisesti ennallistaa. Parempi antaa ’metsänkasvatuskelvottomien’ ennallistua itsekseen.
Hyvin kiteytetty; hirveää on kun hirviä on. Puun sisäisen laadun ongelmat ovat näkymätön uhka, joka realisoituu lähivuosina. (Lainasin tuosta pari lausetta Planterilta blogiini.)
http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/ajankohtaista
Sivulta kun avaa kuvatiedoston
Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf
näkee että lähes kaikilla hirvitalousalueilla arvioitu todellinen tiheys on korkeampi kuin tavoitetiheys (mikä sekin on liian korkea)!
Jos hirvien ja peurojen kaatolupajärjestelmästä ja hirvituhokorvauksista luovuttaisiin, silloin maanomistajilla olisi mielestäni oikeus vaatia ilmaisen metsästysoikeuden vastineeksi tuhovapaita taimikoita. Metsästysvuokrasopimukseen vaan sopivat pykälät. Mutta tällainen uudistus on varmasti erittäin vaikeaa saada alulle, kun nykysysteemistä hyötyvät niin monet ’sidosryhmät’.
Korjausliikkeeksi riittäisi yksinkertaisesti se, että hirvieläinkantoja alettaisiin määrätietoisesti hivuttaa alaspäin. Sopiva taso on saavutettu silloin, kun taimikon voi perustaa ja hoitaa metsänhoidollisin perustein, liikennevahingot ovat vähentyneet niin paljon että riista-aidat käyvät tarpeettomiksi ja borrelioositilastot osoittavat alenevaa suuntaa. Ainakin nämä alkajaisiksi. Hirvikärpäset häviävät vielä kaupan päälle.
”metsävahinkojen määrä poikkeuksetta laskenut lähivuosien aikana”
Maksettujen hirvituhokorvausten määrä onkin laskenut, mutta syy voi olla korvausperusteiden muutos eikä todellinen vahinkojen väheneminen. Aarre-lehden jutun mukaan vain Etelä-Suomessa hirvien määrän väheneminen näkyy vahinkojen vähenemisenä, ja suuri osa tästä etelän ilmiöstä selittyy kuusen viljelyn lisääntymisen kautta.
..ja tuliko tuo ”huolehtii siitä ,että vahinkojen määrä vähenee” omasta päästä ? Ei tullut vaan Suomen valtion budjettikirjasta sanatarkka kopiointi, vain lihavointi oli minun.
Aarre-lehden jutussa Juho Matala kertaa hirvituhojen estämisohjeita. Tärkeimpänä mainitaan hirvikannan alentaminen. Taimikonhoito kehotetaan lykkäämään noin 5 m pituusvaiheeseen, jossa latvojen katkaisu ei enää hirviltä onnistu. Myös kehotetaan jättämään taimikonhoidossa jäljelle vioittuneita puita, koska hirvi syö useaan kertaan samoja maittavia puuyksilöitä.
