Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ilmeisesti puun ostaja voisi maksaa myyjälle ihan mieleisensä rahamäärän, kun puun mittaamisella ei ole niin väliä? Tässä on kyse aivan eri mittaluokan rahasummista kuin siinä kuka teettää ja maksaa puun korjuun.
Metsään.fi olisi luotettavampi, jos mittausten pohjaksi otettaisiin metsäsuunnitelmatiedot niille tiloille joilla sellainen on, ja sen päälle päivitys laserdatasta.
Ilpo K. Hanski toteaa lumijäljistä teoksessa Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan arviointi: ”Suhteellisia runsausarvoja voidaan muuntaa eläintiheyksiksi tiettyjen kriteerien mukaan (Lindén ym. 1996). Sen sijaan tarkkojen yksilömäärien arviointi lumijälkien perusteella on hankalaa ja arviot ovat karkeita.”
Olisi ehkä paras pitäytyä lumijälki-indeksien esittämisessä taulukoina ja karttoina, niin ei joudu hakoteille.
Lumijälki-inventointi ei ole paras mahdollinen tiheyden arviointiin, vaan se on parhaimmillaan vuosien välisten vaihteluiden ja kehityssuuntien kuvaamisessa. Jos yksittäistä kolmiota seurataan pitempään, nämä muutokset näkyvät pienalueellakin, parhaiten juuri lumijälki-indeksissä. Runsausindeksi kuvaa kannan suuruutta muutaman vuoden perustasoon verrattuna, joten siinä ei näy pitkän aikavälin kehitys.
Kannan tiheyden arviointi perustuu kanalinnuilla kesälaskennassa siihen, että havainnot tehdään tietyltä pinta-alalta. Nisäkkäillä jälkimäärän muuttaminen tiheydeksi vaatii oletusarvon eli tutkittavan eläinlajin keskimääräisen vuorokausijäljen käyttöä. Jäljen pituus eli eläinten todellinen liikkuminen kuitenkin vaihtelee monesta tekijästä riippuen, joten tiheysarvio on epävarmempi kuin indeksit. Käyttäisin lumijälkiä mieluiten muiden kannanarvioinnin menetelmien ohessa ja pitäen visusti mielessä, että mitä pienempi alue ja mitä lyhyempi seuranta-aika, sitä suurempi epävarmuus lukuihin sisältyy.
Nyt jos joku on esimerkiksi menossa sidosryhmäkokoukseen, voi oman alueensa hirvikannan kehityksen helposti tarkistaa Luken graafeista!
