Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Asiaa selventää, kun ajattelee että hiilinielu on sama kuin nettokasvu, eli siis bruttokasvu – hengitys. Nettokasvu näkyy puustobiomassan lisääntymisenä, maan päällä ja alla. Vanha metsä on iso hiilivarasto, mutta se ei yleensä ole iso nielu. Se voi olla jopa lähde, jos lahoaminen (hengitys) on suurempi kuin kasvu. Metsä ei ole stabiili vaan muuttuu koko ajan, ja siten siihen voi varastoida hiiltä vain väliaikaisesti, mutta toki vanhakin metsä on parempi kuin ei ollenkaan metsää.
Jos metsiemme ikärakenne pidetään kohtalaisen nuorena, se on nopeassa kasvuvaiheessa ja siten hyvä hiilinielu. Ei haittaa jos väliaikaisesti hakataan kasvua enemmän, koska päätehakkuut nuorentavat ikärakennetta, mikä taas muutaman vuosikymmenen päästä lisää kasvua, kun uudet taimikot tulevat nopean kasvun vaiheeseen. Koko ajan pitää pitää mielessä myös se, mihin puuta käytetään: rakennuksissa hiili pysyy kauan ja muilla tuotteilla taas voidaan korvata öljypohjaisia tuotteita, joten kokonaissaldo menee positiiviseksi, vaikka puustopääoma eli hiilivarasto metsissämme alenisikin.
Tuon sidosryhmän koostumus näyttää oikein hyvältä. Jos tuo olisi myös riistaneuvoston koostumus, niin asiat olisivat ehkä toisella tolalla.
”Hirvikannan elinvoimaisuus” ja ”metsästyksen kestävyys” ovat maanomistajan kannalta ongelmallisia käsitteitä. Ne pitäisi kirjoittaa auki, että tiedettäisiin mitä niillä tarkoitetaan ja millä mittareilla onnistumista mitataan.
Jos hirvipolitiikkaan ei saada muutosta, kuusta istutetaan edelleen liian karuille kasvupaikoille, joilla se voi kärsiä kuivuudesta, mikä puolestaan altistaa hyönteistuhoille. Kuivumisongelmassa ei auta se lisääntyvä sadanta, joka tulee talven aikana.
Kiitos hemputtaja paljon linkistä; kävin vastaamassa kyselyyn. Kyselyn lopussa on linkki hankkeeseen, jolla näköjään on mm. webkameroita pitkä liuta, esim. Värriö:
http://monimet.fmi.fi/index.php?style=warm&page=Cameras&camid=Varrio_Pine_Ground
Valitettavasti ennusteiden tekeminen on nykyisin tieteilijöiden vakiokamaa. Esimerkiksi sääennusteen tekee ilmaTIETEILIJÄ ja metsien kasvumallit metsäsuunnittelujärjestelmiin tekee metsäTIETEILIJÄ. Ennusteelle annetaan luottamusväli, johon sen pitäisi tietyllä todennäköisyydellä osua. Voi tietysti käydä niinkin, että tapahtuu jotain jota ei osattu ennakoida tai jokin asioiden yhteys tulikin arvioitua malliin väärin, joten ennuste meneekin hatelikkoon. Imastoskenaarioiden vaikutusmekanismeihin sisältyy tietysti suuri epävarmuus, juuri esim. Siperian ikirouta ja sen sulaessa vapautuva metaani, metsien tihentyminen hiilidioksidin lisääntyessä, albedon eli heijastuskertoimen vaikutus, vesihöyryn ja pilvisyyden rooli… lista on loputon. Silti meidän pitää koettaa ennakoida tulevaisuutta. Jos menikin pieleen ja todetaan, että fossiiliset hiilet voidaan huoletta pössytellä taivaalle – vaikka niin että hiili ja palokaasujen saasteet voidaan ottaa talteen – niin sehän on hyvä se. Varmempi eli pitkän tähtäimen vaihtoehto olisi kuitenkin kehittää vikkelästi puhtaisiin uusiutuviin perustuvaa energiataloutta. Puu ja turve pitäisi käyttää arvokkaampiin kohteisiin kuin energiaksi.
Valitettavasti yksi pääsky ei kesää tee. 99,9 % tutkijayhteisöstä on sillä kannalla, että hiilidioksidi (joka on lisääntynyt ilmakehässä esiteolliselta ajalta lähtien 330 ppm:stä 400 ppm:ään) on ilmaston lämpenemisen pääsyyllinen. Jos ilmasto kylmenee, meistä tulee ilmastopakolaisia. Jos se taas lämpenee, meille tulee ilmastopakolaisia. Kumpikin on huono juttu, joten muutosta pitää koettaa hillitä.
Jos sitten tulee tulivuorenpurkaus tai asteroidi, niin sille emme voi mitään. Netissä on sivusto, jossa asteroideja seurataan; joskus niitä sujahtaa jopa kuun ja Maan välistä, kohtalaisen läheltä. Olisi hyvä, jos osaisimme ampua sellaisen pois kiertoradaltaan, mikäli uhkaa tulla osuma. Sen sijaan suurimmat panokset laitetaan toisten ihmisten hyökkäyksiin varautumiseen.
