Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Onko se riistanhoitoyhdistys vähän kuin metsänhoitoyhdistys? Rahoittaako valtio sen verovaroista vai riistanhoitomaksuilla? Onko metsästäjäliitolla eri jäsenmaksu? Ovatko metsästäjät riistanhoitoyhdistyksen jäseniä?
Työnjako rhy ja metsästysseurojen välillä näyttää olevan se että rhy järjestää metsästäjätutkintoja ja ampumakokeita. Hallinnoiko se myös hirviluvat?
Entäpä jos kokeiltaisiin ensiksi kukin ottaa yhteyttä oman alueen riistaneuvoston tuttuihin jäseniin? Varmaan kaikille löytyy ainakin mutkan kautta tuttu, ja voi sitä lähestyä tuntemattomiakin edustajia.
Niille täytyisi esittää joku tavoitearvo jota kohti tulisi pyrkiä, esimerkiksi 1/1000 ha tai tilanne jossa hirvivahinkoilmoituksia ei enää tulisi (tämä on yksiselitteisempi mitta kuin hankalasti arvioitava kanta). Mukavana sivuvaikutuksena lupien hintaa voitaisiin alentaa, kun ei olisi korvattavia tuhoja.
Minä voin jakaa Miisun kanssa huoneen pe-su. Mieluiten yövyn kartanossa, näkyy olevan hienoja huoneita. Ilmoitin minäkin jo varaukseni siihen info@korholankartano.fi osoitteeseen. Eli majoitus ja aamupala molempina päivinä.
Nyt on enää sopimatta mottikisan paikka ja Sahalaan tutustumisen ajoitus. Jos kisa onnistuisi tuolla lähimaastoissa, ehtisi lauantaiaamuna aluksi Sahalaan, iltapäivällä olisi kisat. Sovitellaan.
Voidaan myös sopia kimppakyytejä täältä etelästä käsin sitten lähempänä.
Metsätuholaissa mainittu korjuuvelvollisuuden laukaiseva vioittuneen puun määrä ”10 m3 per metsikkö” on huono mittayksikkö, koska vioittuneen puuston vaarallisuus riippuu metsikön pinta-alasta, eli ovatko puut yhdessä kasassa vai isossa metsikössä hajallaan.
Mänty on aiheuttanut ongelmia yleensä vain monivuotisten varastojen lähialueilla. Niin että sitä voi jättää omaan metsään vapaammin.
Viljelyjen puulajitilasto kuvaa yhden vuoden uudistamisia ja VMI tilasto maastossa havaittuja vaurioita jotka kertyvät useana vuonna peräkkäin. Alttein vaihe hirvituholle on vasta 2-5 m pituusvaiheessa.
VMI ryhmät kyllä mittaavat ihan kasvatettavan pääpuulajin tuhoja eikä lehtipuuvesakkoa. Mittaustapa on kuvattu mm. Metsätieteen aikakauskirjan metsävaranumeroissa, jotka ovat käsittääkseni netissä ladattavissa.
Huomatkaa mielipidekirjoitukset Hesarissa tänään.
Uudistamisaikoihin kohdistunut kritiikki on ilmeisesti johtamassa lakiehdotuksen korjaamiseen tältä osin.
Monimuotoisuuden turvaamiseen kohdistunut kritiikki on edelleen paikallaan. Tutkijoiden mukaan metsälakikohteiden käsittelyssä on merkittäviä puutteita, joita ei likimainkaan aina havaita esimerkiksi metsäsertifioinnin tarkastuksissa. Jos metsäsertifioinnin vaatimuksia tarkennettaisiin, metsälain ei tarvitsi olla tässä kohdin niin tiukka.
Monimuotoisuuden kannalta puulajikirjo, lakikohteiden hakkaamatta jättäminen ja säästöpuut ovat tärkeitä. Myös lahopuun lisääminen, erityisesti lehtipuun ja männyn, mutta myös kuusen jos sitä on pieniä määriä metsälössä. Palanut puu on kaikkein harvinaisinta.
Pahuksen patterit. Siihenkö kaatui hieno idea! Susien pannat jos varustaisi aurinkokennolla, ei taitaisi riittää se virta?
No onpahan yritetty innovoida. Keksikää parempia konsteja, ei tämä valittamalla ainakaan ratkea.
Miisun ehdottama riukuaita taimikoiden suojaamiseksi hirviltä on muuten ihku idea, ja toimii vieläpä paremmin lammaslaitumen suojana, mutta se ei ratkaise metsästyskoiramenetyksiä eikä koulumatkojen turvallisuutta.
Pitää tutustua tuohon artikkeliin, kiitos vinkistä.
Tarvittava tekniikka on käsittääkseni olemassa ja yksi halpa sovellus on metsästyskoiran seuranta. Jos hälytysominaisuuden lisääminen järjestelmään on liian kallis, vaihtoehtoisesti voisi kaiken paikannustiedon julkaista netissä. Ei olisi tarpeen hakkeroida.
Merkintä on varmaan kallista touhua, mutta lauman kyseessä ollen tarvitsisi merkitä vain johtajaparista toinen.
Rahoitus löytyy jos asiaa pidetään tärkeänä. Ainakin kokeilun voisi laittaa pystyyn. Jos tästä olisi hyötyä, idean voisivat kopioida muut EU-maat. Uskon ideaan niin paljon että laitoin tiedoksi MMM:ään.
Ideana oli siis että vain rktl saisi kaikki paikannustiedot. Kuka tahansa kansalainen voisi rekisteröityä seurantapalveluun josta saisi automaattisen hälytyksen kännykkään kun pantasusi tulee määritellyn suuruiselle paikannusvyöhykkeelle (koti/laidun/metsästysalue). Jos sudet systemaattisesti häirittäisiin aina pois tietyistä paikoista, oppisivat ehkä välttämään niitä. Paikannustiedon vastapainoksi annettaisiin susikannan kasvaa jonkin verran. Jos kanta salametsästyksen vuoksi ei sitten kasvaisikaan, olisi paikannustiedon jakaminen lopetettava.
