Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mieluummin istuttaisin harvempaan asentoon kuin jättäisin ajouria istuttamatta. Väliin toivottavasti saadaan luonnonsiemennystä. Kuitupuuta varten ei periaatteessa kannata istuttaa.
Jäi askarruttamaan, mitä ja missä ne samaiset hirvet sitten syövät, jos olet puhdistanut taimikkosi varvuista? Menevätkö naapurin varvikkoon vai varttuneempaan metsään talvella?
Ei onnistu nykyisillä sopimuksilla kaupallistaminen. Metsänomistajan ja metsästäjien tavoitteet loittonevat silloin liian kauas toisistaan. Metsästysmatkailua voivat kokeilla ne joilla on hallinnassaan iso yhtenäinen metsäalue. Toisaalta jos yrittäjä sitoutuisi alentamaan hirvikannan tuhoja aiheuttamattomalle tasolle, suostuisi moni mo heti.
Jos joidenkin riistakeskusten alueella nyt kokeiltaisiin esimerkiksi tavoitetasoa alle 1/1000 ha ja raportoitaisiin, että alenivatko tuhot sellaiselle tasolle, että muitakin puulajeja kuin kuusta voisi istuttaa vapaasti? Tulevalle Luonnonvarakeskukselle tehtävä? Jos jossain on päästy tähän tasoon niin asianomainen voisi raportoida tänne kuinka kävi. Voisiko vaikkapa Keski-Suomi ryhtyä kokeilualueeksi?
Hajauttaisin salkkua, en sijoittaisi kaikkea tuottoa metsään, jos olisi sijoitettavaa. Vuokra-asunnot tuntuvat porskuttavan parhaiten vähälukuisista ns. melko varmoista kohteista.
Metsätyöt painottuvat onneksi kesäaikaan jolloin lapset ovat lomalla koulusta. Heidän ollessaan pieniä ei tullut töitä juurikaan tehtyä itse. Nyt he voivat jäädä isälle tai mummille hoitoon. Myös ovat olleet joskus vähän aikaa mukana metsässä etsimässä mönkiäisiä ja vähän istuttamassa ja kylvämässäkin. Sujuu hyvällä kelillä jos on hyvät eväät ja urakka pieni. Viime kevään Asta-kylvöissä oli myös mukana puolivuotias myyräkoira. Sille metsätyöt olivat aika raskaita; koira ei pentuna vielä näköjään ymmärrä että voisi jäädä repulle makaamaan.
Kaarlo Ounin kolumnissa tuoreessa Metsäaviisissa puhutaan metsätalouden edistämistoiminnasta. Olisiko asian järjestämiseen useampikin vaihtoehto: voidaan tukea sen järjestämistä esimerkiksi mhy:n, metsäkeskuksen tai Tapion toimesta.
Tulleepi joo. Jos katsotte Google mapsista kartanon osoitteella Korholantie, Rautalampi, huomaatte että Sahalan kartano sijaitsee ihan lähituntumassa ylempänä oikealla.
Kyllä kadonneiden etsinnässä käytetään teletietoja. Lehtitietojen perusteella käytettiin myös Ylöjärven surullisessa tapauksessa niin kauan kuin signaalia saatiin.
Mitä petokeskusteluun tulee, kyseessä on aika tyypillinen maaseutu vastaan kaupunki -asetelma. Maaseudun asujaimisto vähenee edelleen, mutta olisi tietysti keksittävä keinot joilla siellä olisi mahdollista harjoittaa elinkeinoja ja asua. Uusia innovaatioita kaivattaisiin.
Voisiko kaikki sudet varustaa GPS lähettimin? Tutkijat saisivat kaiken paikannustiedon, mutta lisäksi maalla asuvan, palvelua käyttävän kännyyn tulisi hälytys suden tullessa eläinten tai asumusten lähelle. Lapset saisivat tarvittaessa saattajan koulumatkalle. Sudet voisivat kouliintua aremmiksi kun ne aina systemaattisesti häirittäisiin pois tietyistä paikoista.
Todennäköisesti kyseessä on puhdas vahinko. Koirat ovat menneet hajujen perässä pesälle, ja tilanne on syntynyt ennen kuin isännät ovat ehtineet kutsua niitä pois. Eikä metsästyskoira välttämättä edes tottele kutsua saadessaan noin erikoisen vainun. Tosin periaatteessa koiran pitäisi älytä väistää karhua. Sutta se ei ehkä osaa pelätä vai osaako?
Metsälaissa ja metsätuholaissa ei oteta kantaa riistaan eikä metsästykseen. Mutta tarkkana kannattaa olla. Biotalousstrategia on ilmeisen tärkeä foorumi.
Tuolla http://www.ymparisto.fi palvelussa on tietoa jokamiehenoikeuksista, ja usein kysytyissä kysymyksissä käsitellään korvasienen viljelyä. Vastaus ei ole tyhjentävä, mutta ilmeisesti tulkinta on niin, että viljelmä ei enää kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin jos siinä on maanomistajan työpanosta huomattavasti mukana. Eli sienet on muualta tuotu ja viljelmä on aidattu tai muuten selvästi merkitty.