Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Rustasin merkinnän tästä aeheesta plokkiini:
http://metsanomistaja.blogspot.fi
Jos tiette nuita kyselyitä tae kanteluita, voette käättee vappaasti asianommaista tekstiä apuna. Minä en pysty osallistummaan niin kaavan kun on jonniilaesta alakeellista tutkimusyhteestyötä maenitun riistakonsernin kansa. Toesin sannoen, käätän heijjän lumijäläkiänsä.
Toinen mahdollinen tapa ajaa tätä hirviasiaa olisi ns. eduskuntakysely. Kuka tahansa kansanedustaja voi tehdä sellaisen hallitukselle.
Riistanhoidon ja metsästyksen kestävyyskäsite pitäisi määritellä lainsäädännössä uudelleen niin, että itse kannan elinvoimaisuuden eli suuruuden ja rakenteen lisäksi huomioitaisiin ao. riistaeläimen aiheuttamat ulkoisvaikutukset. Aivan kuten jo nyt tapahtuu esimerkiksi suurpetojen kannan määrittelyssä. Ahman metsästykseen tuli juuri lisää lupia poronhoitoalueelle vaikka laji on harvinaisempi kuin saimaannorppa!
Muuten olen sitä mieltä, että valkohäntäkauris pitäisi pikimmiten muuttaa riistaeläimestä haitalliseksi vieraslajiksi.
Planter on oikealla asialla, mutta: lainvastaisuustulkinnassa asettuu vastakkain kaksi lakiin sisältyvää periaatetta, eli toisaalta riistaviranomaisten velvollisuus minimoida riistakannan aiheuttamat haitat, ja toisaalta velvollisuus huolehtia siitä, että riistakantoja verotetaan kestävällä tavalla. Niin kauan kuin tuo kestävyysvelvoite on laissa, mitään kunnollista hirvieläinkantojen vähennystä on vaikeaa saada aikaan.
En tunne asiaa kovin syvällisesti, mutta voisiko heikko lupien käyttöaste osaksi johtua siitä, että kannan rakennetta koetetaan ohjata, ja siksi kaikkia tähtäimeen saatuja hirviä ei voida kaataa. Ehkä pitäisi ensin alentaa voimakkaasti kantaa ja sitten vasta alkaa hienosäätää rakennetta. Norminpurkutalkoot voisi aloittaa vaikka hirvilupasysteemistä.
Erirakenteista metsää esitetään joskus riistaystävällisempänä. Saattaa siitä vähän etua ollakin, että on erikokoista puustoa ja paljon mustikanvarpua valoisassa harvassa erkkimetsässä. Se voisi periaatteessa olla myös vähemmän altis tuuli- ja lumituhoille, jos se harvennetaan säännöllisesti. Tuo vakuutusasia on tärkeä, hyvä että Timppa toi sen mukaan keskusteluun.
RR on varmaan oikeassa, ellei vastapuoli vedä puolestaan oikeuteen aiheettomasta valituksesta, eli tapaus josta Metsuri motokuski kirjoitti. Olen itsekin tehnyt Natura-valituksen KHO:hon , kulut 1000 euroa. Ei johtanut mihinkään kuten ei Directa-rikosilmoituskaan. Epäilen mahtaisiko tämäkään johtaa mihinkään hyvään lopputulokseen.
Uskon vielä, että Suomi on oikeusvaltio, jossa harrastus ei oikeuta ketään tuhoamaan toisen omaisuutta, mutta usko on kyllä koetuksella. Mihinkään kestävään ratkaisuun ei varmaan päästä ilman riistaviranomaisten ja metsästäjien yhteistyötä maanomistajien kanssa, ja raastupaan joutuminen ei ehkä edistä yhteistyöhalukkuutta. Tämän prosessin vaihtoehtona maanomistajien pitäisi ehkä harkita metsästysvuokrasopimusten uudelleen neuvottelua: sopimusehtoihin olisi määriteltävä tavoite, että hirvikanta on pidettävä hirvituhoja tuottamattomalla tasolla.
