Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ilmastonmuutos ei ole vaan hypoteesi, vaan on jo täällä. Tuossa ilmastonmuutosseminaarissa Riku Lumiaro SYKEstä muistutti ihan aiheesta, että jo nyt maailman pakolaisista on vähintään puolet ilmastopakolaisia ja määrät ovat nopeassa kasvussa. Tähän skenaarioon tulisi varautua Suomessakin. Jos sitten käykin niin päin, että ilmasto viilenee, sitten voidaan ottaa fossiiliset varannot käyttöön. Niitä kannattaa siis säästellä ml. turve. Jos viilenee oikein enemmälti, suomalaisista tulee ilmastopakolaisia tai vaihtoehtoisesti muutetaan igluihin asumaan ja syödään kalaa.
Hyvä nosto Glalta. Juurikääpäasia on aina ajankohtainen ja kertaus on hyväksi. Minäkin uskon, että kantojen nosto tehostaa juurikäävän hävittämistä hakkuualalta yhdistettynä lehtipuusukupolven kasvatukseen ja alikasvoskuusien poistoon. Nostetut kannot pitäisi kuivattaa ilmavasti, niin että kasan alimmatkin kuivuvat, ja jossain muualla kuin palstalla eli esimerkiksi asfaltoidussa väliterminaalissa. Näin vältyttäisiin mainituilta metsänviljelyn ja itiöiden leviämisen haitoilta metsäpäässä. Jos kannot eivät kelpaa energiaksi, niin sitten toiminta tietenkin lopahtaa.
Noh, näkyisikö se raivaamattomuus kuitenkin metsänomistajan saamassa heikommassa pystykauppahinnassa, kun tehdashinta on pidettävä tietyn rajan alla ja motomies haluaa tuosta vitelikosta paremman mottihinnan kuin raivatusta leimikosta!
Ajattelin rankaterminaalin palvelevan semmoista kauhavalaismallista energian tuoreketjua, jossa tavara ei makaa varastolla. Luovutusmittaus voinee olla tehtävissä vaikka kuormainvaa’alla, minkä jälkeen heti haketus ja poltto. – On minullakin muutaman vuoden vanha koivurankakasa edelleen vastuksina.
Matti Kärkkäinen kirjoitti vastikään Metsälehdessä, että kantojen nosto ei ole hyvä keino poistaa maannousemaa eli juurikääpää metsiköstä. Korvaavaksi keinoksi hän esittää koivun viljelyä, ja toteaa heti perään, että se taas vaatisi hirvikannan roimaa pudotusta. Jos hirvet ja kauriit kasvatettaisiin niin kuin porot nykyisin, eli aitauksissa keinoruokinnalla, sitten se hirvieläinliha olisi ok.
Naudan- ja sianlihaa pystyttäneen tuottamaan myös ilman soijarehua, kotimaisia valkuaisrehuja hyödyntäen? Nauta ja lammas hyödyntävät hyvin nurmialueitamme, joten kotimainen vastuullisesti tuotettu liha on ok. Sen syöntiä on varaa itse kunkin hieman vähentää. Tilalle vaikka härkistä, särkimureketta ja sieniä.
Minä en ainakaan näe suorittavan portaan käppyröitä. Onnistuisiko jos otat screen shotin ja kopioit kuvan viestiin?
Lumijälkilaskenta on tilastollisesti luotettava riistakeskustason trendin näyttäjä. Paikallistason hirvilupamäärien määrittelyyn se on tietenkin liian karkea mittari. Nyt kuitenkin lumijälkilaskenta näyttää, että koko maan kanta olisi noussut vuoden 2012 jälkeen, eli hyvä aleneva suuntaus on katkennut, yhtäpitävästi sen kanssa mitä on muutenkin epäilty. Lupamääriä olisi siis syytä nyt kasvattaa, ja kaatomääriä kans!
https://www.riistakolmiot.fi/lajikehitys-grafiikka/
Talvilaskentatulokset riistakolmioilla em. linkistä. Tuosta voi ottaa esille haluamansa alueen ja ajanjakson. Jos katsoo vaikka koko maan hirvenjäljet vuodesta 2000, niin jälki-indeksi on ollut alimmillaan vuonna 2012. Nuo hirvihavaintokortit eivät tunnu minusta luotettavilta – luotan enemmän lumijälkilaskentaan.
Mahtaisiko toimia energiapuun hankinnassa? Maanomistajat toimittaisivat / toimituttaisivat rangat terminaaliin, josta ne kuljetettaisiin keskitetysti käyttäjille. Haketus voisi olla terminaalissa tai käyttökohteessa. Metsälehti kirjoitti juuri viime numerossa hakkeen tuoreketjuista, joissa nopeus on valttia.
”Koska mänty on hirven pääasiallinen talviravinto pitäisi kantaa vähentää vastaavalla määrällä, kuin taimikot ovat vähentyneet.” Planter osuu tosiaan naulan kantaan.
Ainakin ennen vanhaan Metsäliiton pitkäaikainen jäsen oli huippuasiakas. Esimerkiksi Asta-myrskyn jäljet tulivat esimerkillisesti hoidetuiksi. Sitten kun myytävää puuta ei enää ole palstalla niin paljon, voi olla että ”ranking” putoaa.