Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ajokilometrien seuranta voisi olla mahdollinen määräaikaiskatsastusten yhteydessä, ilman ’isoveli valvoo’ -tyyppisiä paikantimia. Mutta hölmö uudistus kaiken kaikkiaan.
Metsäteollisuus pitää kiinni kalliista tuontipuusta mieluummin kuin ostaa kuitua mhy:ltä, ainoalta taholta joka tarjoaa puolueetonta (ainakin lähes) neuvontaa puukaupassa.
Nyt nappas autouutuus: Fiat 124 Spider. Nimikin sopii punkkitutkijalle. Tuolla ehtisi käydä monella koealalla kesän mittaan.
Lehtikuusi kai harvennetaan suurin piirtein samoin kuin koivu. Kuten Taneli totesi, alussa väleissä voisi olla vaikka siemensyntyistä koivua, eli lekulle kävisi puolet suosituksia harvempi istutus, jos halutaan välttää lehtikuusikuitupuun tuotantoa.
Nopeusnäyttöjen avulla voi koettaa hahmottaa oman auton mittarivirheen ja laittaa sitten vakionopeussäätimen sen verran yli.
Minullekin tuli kerran ajatuskatkos, ja yritin ostaa Yetiini vääränkokoisia renkaita, profiililla 55, mutta rengasliike oli tarkkana ja osasi sanoa että pitää olla profiilia 50. Lailliset rengastukset näkee kyllä rekisteriotteesta.
Nyt on aika jees uutuus Skodalta: Superb Sport. Ei ole kylläkään metsämiehen auto vaan edustusauto.
Kokeilin ajaa kauppaan lämmitetyllä autolla. Loppukulutus kotipihassa oli luokkaa 13 litraa sadalla, kun ei-lämmitetyllä se oli 17. Keli muutaman asteen lämpimämpi kyllä, mutta lopputulemana kokeesta on, että esilämmitys paitsi säästää akkua ja moottoria, myös vähentää kulutusta aika paljon ja vähentää samalla päästöjä meidän yhteiseen hengitysilmaamme. Toki sähköntuotannon päästöt pitää yhtälössä huomioida, mutta plussalle silti päästänee.
Uudistamista pitäisi valvoa. Nyt uudistamisen laiminlyönnin sanktiot ovat epätodennäköiset.
Kun turve alkaa ojituksen jälkeen maatua ja suo alkaa muuttua ominaisuuksiltaan kangasmaan suuntaan, voisi ajatella, että puun laatukin aikaa myöten paranee.
Kiitos täsmennyksestä Timppa. Tästähän väännettiin pitkään Jovain’n kanssa toisessa ketjussa, että olisiko tienvarsikauppa parempi kauppatapa. Ilmeisesti ei ole.
Minun logiikallani hankintakaupan korjuukustannus vähentää veronmaksua pääomatulojen veroprosentin verran, koska metsälön verovähennykset eli vuosimenot ovat sen verran suuremmat.
Onneksi mhy-ketju ja Otso ovat myös mukana kilpailussa metsänhoito- ja hakkuutöistä. Metsämakasiinissa (8/2016 s. 17) Mikko Riikilä kiinnittää huomiota oleelliseen asiaan, joka hieman parantaa ensiharvennuksen taloutta, kun ensiharvennuskuidun hintataso on tunnetusti heikko. Tapaus on Otso-metsäpalveluyhtiön kautta tilattu harvennushakkuu tienvarsi- eli hankintakauppana. Otson kuten mhy:nkin kautta toteutettuna metsänomistaja saa harvennushakkuun korjuukuluista laskun, jonka hän laittaa vuosimenoihinsa vähennykseksi. Pystykaupassa korjuukuluja ei tunnetusti voi vähentää, kun ne maksaa puun ostaja. En ole huomannut että mhy-kenttä käyttäisi tätä argumenttia harvennusten myyntivalttina, mutta olkaapa hyvä!