Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Nyt kun taksien sääntelyä vapautetaan, pitäisi rakentaa taksin tilaamiseen sellainen mobiilisovellus, josta saa valita haluamansa tyyppisen/merkkisen auton ja hintatason. Kuskin valinta lienee laitonta. 🙂
Laskin kulutuksen vm. 2010 Skoda Yetilleni (2 l, 140 hv, 4-veto, dsg): sekalaisessa talviajossa 7,45 l sadalla.
Kanadassa puhuivat kokoluokista. Viisimetrinen Foordi ei ollut mukamas vielä täyskokoinen auto (”full-sized car”).
Järjestys ehkä pitäisi olla päinvastainen, eli ensin otettaisiin käyttöön vanha data ja sitä täydennettäisiin keilausdatalla.
”Edellytyksenä hakkuusuunnitteen kasvulle olivat metsänhoidon ja metsien perusparannuksen toimenpiteet, jotka kohdistuisivat aluksi metsänviljelyyn, taimikoiden hoitoon ja soiden ojittamiseen. Tavoitteena oli aikaansaada sellaiset toimenpiteet, jotka mahdollistaisivat lisääntyvät hakkuut samanaikaisesti puuston suurentamisen kanssa. Olennaista oli valtion varojen suuntaaminen myös yksityismetsien kunnostamiseen.
Tuolloin omaksuttiin aikanaan radikaali ajatus, että hakkuut voivat ylittää kestävän metsätalouden periaatetta rikkomatta metsien aktuaalisen kasvun, jos metsät ovat optimikiertoaikaa vanhempia. Tämä viattomalta kuulostava johtopäätös on sittemmin aiheuttanut ongelmia. Metsätalouden järjestelyyn perehtymätön maallikko ei pysty tässä erottamaan ajan ja paikan yhteyttä. Idea oli keskeinen kaikissa metsätalouden rahoitusohjelmissa. Rintamailla peri- aatteeksi vakiintui puustopääomien kartuttaminen, takamailla vanhojen, rappeutuvien metsiköiden radikaali uudistaminen. Viimeksi sanottu koski yleensä valtion metsiä.”
Eljas Pohtila: Aikaisemmat puuntuotanto-ohjelmat. Metsätieteen Aikakauskirja 1/1999.
Hakkuiden ja kasvun välisen suhteen pohdinta on jälleen ajankohtainen hiilinielukeskustelun myötä. Kiinnostava yksityiskohta Pohtilan muistelossa on myös se, että 1960-luvun alussa asetettiin tavoitepuuston hakkuumääräksi 67 miljoonaa kuutiometriä vuodessa 90 vuoden päästä. Monet pitivät tuolloin tätä tavoitetta epärealistisena, mutta tuo tavoitehan on saavutettu jo vuosikymmeniä etuajassa!
Olisikohan metsaan.fi-palveluun mahdollista laittaa suoraan metsäsuunnitelmatiedot, siis niille joilla ne ovat ajan tasalla? Suunnitelmapohjalle olisi helppo tehdä päivityksiä.
Jees h-valta. Pitkään kiinni ollut punkki on todennäköisesti ehtinyt siirtää elimistöösi Borrelia-bakteerit, joten antibioottikuuri oli aiheellinen. Jos huono olo jatkuu kuurin jälkeen, niin heti toinen kuuri perään, ja maitohapppobakteereja tietenkin vatsan tueksi.
Planter. Sen verran lisäisin havaintoihisi, että sekä isot nisäkkäät (kauriit, jänikset) että pienet jyrsijät ovat välttämättömiä ihmisen punkkitautien esiintymiselle. Isoja tarvitaan juurikin punkkien lisääntymiseen. Pienten jyrsijöiden ja punkkien välillä taudinaiheuttajat siirtyvät edestakaisin ja säilyvät näin alueella, ja siirtyvät aina keväällä syntyviin uusiin punkki- ja jyrsijäsukupolviin.
Timppa on oikeassa. Tilastojen mukaan avohakkuumäärät ovat pysyneet koko lailla samalla tasolla jo pitkään mutta harvennuspinta-alat ovat kasvaneet. Teollisuus tarvitsee kuitupuuta, joten siitä olisi maksettava kohtuullinen hinta. Muuten metsänomistajat tekevät sen johtopäätöksen, että kannattaa panostaa vain tukin kasvatukseen.
Metsärahasto ei ole pyramidi, ainakaan silloin, jos se ei kasva jatkuvasti. Sijoitusmäärän tullessa täyteen siihen ei tule enää mukaan uusia metsätiloja eikä sijoittajia. En tiedä koko kenttää, mutta ainakin jotkut toimijat perustavat uuden rahaston edellisen tullessa täyteen merkityksi. Tässä on se hyvä puoli, että uudet sijoittajat eivät voi subventoida vanhoja, vaan kunkin osarahaston on tultava toimeen omillaan. – Suurin osa metsärahastoista muuten noudattanee perinteistä metsänkasvatusohjeistoa.
Uudempaa Skoda Yetiä näkkyy saavan nelikkona pensakoneella 1.4 litraisena tai 2-litraisena dieselinä, teho 150 hv ja sama (riittävä) kiihtyvyys. Hyvä vaihtoehto Toyotalle tämäkin.
Uudistamisinvestoinnin kannattavuuslaskelmassa on varmaan monilla mukana luontaisen uudistamisen suurempi epäonnistumisriski, joka korostuu erirakenteisessa metsänkasvatuksessa.