Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jees h-valta on aika hyvin pihansa hoitanut! Pienjyrsijöiden ja lintujen mukana sinne voi vielä jokunen punkki eksyä.
Piti oikein Wikipediasta tarkistaa tämä rusakko. ”Suomeen rusakko on levinnyt kaakosta 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Leviämistä edistivät muutamat Lounais-Suomessa 1900-luvun alussa toteutetut istutukset.” Jos eliö leviää maahan omin voimin, se on tulokaslaji ja jos se istutetaan, se on vieraslaji. Rusakko luettaneen siis tulokaslajiksi, koska se on levinnyt myös omin käpälin.
Punkeille kelpaa mikä tahansa lämminverinen eläin veren lähteeksi, joten aivan oikein: rusakko on Etelä-Suomessa varmasti merkittävä punkkien lisääjä ja se voi toimia myös Borrelia-bakteerin reservuaarina. Ilmastonmuutos auttaa toki myös punkkeja, mutta lämmin ilmasto ei synnytä punkkeja! Jos isäntäeläimet puuttuvat, puuttuvat myös punkit. Punkkipopulaatio on täysin riippuvainen nisäkkäistä eikä pysty lisääntymään omatoimisesti, kun munia ei synny.
Aloituksessa mainittu opus löytyy netistä haulla tuire nygren hirvi väitöskirja: Suomen hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvarapolitiikkaa.
http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-219-314-8/urn_isbn_978-952-219-314-8.pdfEi metsärahasto ole pyramidi eikä Wincapita, mutta ei myöskään kultakaivos. On kuitenkin helppotöinen vaihtoehto yhteismetsämuotoiselle metsänomistamiselle. Pyramidista metsärahaston erottaa se, että kun rahasto on täyteen merkitty, siihen ei tule enää uusia omistajia. Siitä eteenpäin homman pitäisi pyöriä sijoitetun pääoman ja ostetun metsäpinta-alan turvin. Aika näyttää, pyöriikö se sittenkin.
Kanadassa kertoivat, että FORDin nimi tulee sanoista Fix Or Repair Daily.
Perskärpäset ovat tosiaan harmillisia, varsinkin syyspimeällä, kun ajovalot häikäisevät. Toinen epäkohtelias tapa on ajaa moottoritiellä ohituksen jälkeen heti omalle kaistalle, niin että rapa roiskuu ohitetun tuulilasille. Lasinpesuneste ei ole ilmaista!
Tämähän on varmaan lukemisen arvoinen opus. Maaperän elämää on kyllä tutkittu, mutta lisääkin pitäisi.
Jos mennään vielä kauemmas taaksepäin, metsästäjä-keräilijäkauteen, lahopuuta oli metsissä enemmän kuin kaski- ja maanviljelykausina. Tosin jääkauden aikana > 10 000 vuotta sitten ei ollut lahopuuta yhtään. 🙂
Valkohäntäpeuran statuksen muuttaminen riistaeläimestä haitalliseksi vieraslajiksi olisi hyvä alku, ja jatkossa kanta painettaisiin mahdollisimman vähiin. Syy on se, että valkohäntäpeura on erittäin tehokas punkkien lisääntymisalusta. Tutkimus: We found that reducing deer density by ≥87% resulted in a significant reduction in tick abundance, nearly a 50% reduction in tick infection rate, and an 80% reduction in resident-reported human cases of Lyme disease. Lähde: Kilpatrick et al. The Relationship Between Deer Density, Tick Abundance, and Human Cases of Lyme Disease in a Residential Community. Journal of Medical Entomology, July 2014.
Metsäkauris riittäisi meille hyvin pienten metsästettävien hirvieläinten luokkaan. Ilmeisesti villisian haitallisuudesta ollaan meillä sen verran yhtä mieltä, että ainakin sen kanta aiotaan koettaa pitää kurissa.
Auto on sen verran yksinkertainen kapistus, että autonvalmistajien välillä ei taida olla suuria eroja. Isommalla hinnalla saa toki lisää ominaisuuksia. Auto kannattaakin valita tiedon ja tunteen perusteella: missä on tarvittavat ominaisuudet sopivalla hinnalla ja mikä tuntuu lisäksi hyvältä. Tuntuisihan se mukavalta ostaa Suomessa tehty auto, mutta se hinta!
Täällähän tuntuu konsensus olevan, että hyvin hoidettu taimikko houkuttelee vähemmän hirviä. Olisikohan ministeriössä kanta muuttunut 10 vuodessa, sekin on mahdollista. Kyllä homma pitäisi mennä niin päin, että riistatalous harrastuksena huomioisi hirven, ja elinkeinoa eli metsätaloutta saisi harjoittaa ilman hirven huomioimista. Hirvieläinten ehdoilla kun mennään, kuten nyt, tulee tappiota metsänomistajalle väärien puulajivalintojen ja sahapuun laatuvikojen muodossa.
