Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”Ilmastonmuutosta ajatellen, niin vihreät puhuvat 150-vuodesta, kun oikein olisi puhua ehkä 20 000 vuodesta tai miljardista vuodesta.”
Nyt pitäisi tehdä päätökset joiden perusteella ratkeaa millaisissa oloissa meidän lapset ja lapsenlapset tulevat elämään. Sinänsä valitettavaa se Ruotsin vallan politiikka mutta niitä elämiä emme enää kykene pelastamaan. Mielenkiintoista historiantutkimusta siitä kyllä saisi. Jotain lie tehtykin kun asia on edelleen joillakin muistissa?
Alueelliset intressiryhmät ja niiden kokoonpano. Metsänomistajien ääni kuuluu siis metsänomistajien liiton ja MTK:n kautta, ja osittain niin että osa näistä henkilöistä on myös metsänomistajia ja mhy-aktiiveja. Näiden miesten (!) kautta pääsisi vaikuttamaan tavoitehirvikantojen kokoon.
Suomen riistakeskus – Riistakeskuksen hallinto – Alueelliset riistaneuvostot
Juu, sulavien jäiden ja roudan seasta paljastuu kaikkea mielenkiintoista, kuten fossiileja. Lisäksi ikiroudan sulaessa paljastuu lisää soita ja metaanin tuotto ilmakehään lisääntyy, mikä kiihdyttää ilmaston muutosta. Kaikki muutos on sekä hyvää että pahaa. Alkuvaiheessa suomalaiset ehkä hyötyvätkin siitä, loppuviimeksi on kaikilla kurjat olot kun hupenevista luonnonvaroista taistellaan. Nyt olisi kaukonäköistä rajoittaa väestönkasvua niin apetta riittäisi useammalle.
Olisiko mahdollista että 1600-luvulla Ruotsissa ei oikein muodostunut tarkkaa kuvaa Suomen nälänhädän laajuudesta?
Kyllä sukulaiskansoistakin niin kuin muistakin kansallisuuksista pitää voida kirjoittaa faktatietoja. Ilman että syyllistetään nationalistiksi tai rasistiksi. Tyyli ratkaisee.Suorittava porras on aivan oikeassa että raivaustyön tuottavuus laskee jyrkästi kaadettavan puun paksuuntuessa, eli taimikonhoitoja voidaan tehdä kaksi yhden myöhään tehdyn hinnalla. Maksoin juuri itse mhyn laskun: taimikonhoito, vaikea 482 e/ha, näkemäraivaus 284 e/ha ja ennakkoraivaus 279 e/ha.
Jos männyn laatu on mutkien vuoksi niin heikko, että siitä ei ole tukiksi, on mahdollista rohkeasti vaihtaa pääpuulajia. Tuossakin kuvatussa tapauksessa vaihtoehtona olisi huonojen mäntyjen poisto ja kuusi-koivusekametsän edelleen kasvatus.
Jyväskylän kaupungin maillahan sijaitsee pieni metsikkö johon laskettiin noin 80-vuotiaalle metsikölle tilavuudeksi yli 1000 mottia, eli vuosikasvu on ollut yli 10 mottia. Suurimpien puiden dimensiot olivat juuri nuo mainitut 40 cm ja 30 m. Tämä on nykymetodeillakin jalostetulla siemenellä ja hyvällä hoidolla yhä useamman mahdollista saavuttaa, myös lehtikuusella ja hybridihaavalla, miksei muillakin puulajeilla hyvillä kasvupaikoilla.
Malleilla kuvataan kuitenkin keskimääräisiä metsiköitä eikä huippumetsiköitä, koska mallien pitää toimia usempien tapauksessa.
Kiitos laskelmista. Kiinnosti vain tietää mitä motti ennustaisi. Mutta jos tästä jotain opiksi otettavaa jäi, yksittäisen metsänomistajan tilanne voi poiketa mallin ennusteesta, siksi maastohavainnot vaikkapa kasvusta ovat hyväksi avuksi päätöksenteossa.
Uudistamispäätöksen tueksi voi puun kairata. Mhyltä voi lainata kasvukauden tai pyytää tilakäynnillä kairaamaan. Jos kasvua ylipäätään on näkyvissä tai 1-2 mm, voi vielä kasvattaa, ja männyllä sydänpuuosuuskin lisääntyy iän myötä. Muuten uudistamispäätöksen voi tehdä rahantarpeen ja vaihtoehtoisten sijoitusten koron avulla.
Kysymyksestä tosiaan unohtui kokeiltavien puiden koko joka olisi lpm 40 cm ja pituus 30 m. Sijainti vaikka Jyväskylä ja korkeus 100 m (tästä en tiedä oikeita lukemia).
Suden jäljelle kommentti: ihminen omilla toimillaan, esim. kuivaamalla soita Indonesiassa, vaikuttaa paljonkin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Lisäksi siihen vaikuttaa kasvillisuuteen ja meriin sitoutuva määrä. Merien sidonta on ollut vähenemään päin mutta kasvillisuutta kasvattamalla voisi hiiltä ilmakehästä poistaa paljonkin. Plus muut hyödyt polttopuuna ja raaka-aineena ja vesitalouden parantajana yms.
Auringon aktiivisuuden luontaiseen vaihteluun sen sijaan emme voi vaikuttaa. Ja seuraava jääkausikin tulee varmasti, kun tarpeeksi pitkään odotellaan.
