Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minä sain pidettyä vanhan nimimerkin ja sähköpostin mutta muutaman kerran piti tilata uusi salasana. Se piti sitten ottaa muistiin ja sen avulla kirjautua sisään, eikä hätiköidä salasanan vaihtoon vaikka palvelu sitä tarjosikin. Näin ainakin luulisin toimineeni…
Näköislehteen ei vielä pääse, vaikka on kirjautunut palveluun.
Olen ajanut jo sata tuhatta km tiisselillä enkä ole havainnut mitään jees h-v:n pelkäämistä vioista. Nyt kun kehun niin tietysti alkaa vikoja tulla… Keskikulutus noin 6 litraa sadalla. Ajan varmaan Yetillä vielä niin kauan että Skoda saa aikaan kaasuversion jostain nelivetoisestaan jossa on kunnon maavara. (Kulkee myös bensalla tarvittaessa.) Sähköautojen halpenemista odotellessa.
Suomessa on jonkin verran haasteellista metsättömien alueiden löytäminen, kun maamme metsäisyysprosentti on jo nyt maailman huippua. Mahdotonta metsäkadon pysäyttäminen ei ole, jos metsäpeitteen arvo tiedostetaan. Esimerkiksi taajamissa säilytetään mahdollisimman paljon puistoalueita ja haja-asutusalueella tuetaan joutomaiden metsitystä. Se onkin sitten visaisempi kysymys, miten hiilinielujen kanssa kannattaisi toimia. Yksi järkevä toimintatapa olisi se, että Suomi ei saa nieluistaan hyvitystä, mutta metsien käyttöä ei myöskään rajoiteta, eli nielun pienenemisestä ei sakoteta. Nythän nielu eli metsien kasvu on ollut nousussa hyvän metsänhoidon ansiosta, eli Suomi on noudattanut hyvää ilmastopolitiikkaa.
Huonoa: ulkoasu eli käyttökokemus oli edellisessä versiossa jotenkin pirteämpi ja ajanmukaisempi; siinä mentiin askel taaksepäin.
Hyvää: lukijoiden kuvat laadukkaampia, yksityiskohtia näkyy paremmin.
Kehitysehdotus: keskusteluketjuissa olisi hyvä, jos asetuksista voisi pysyvästi määritellä viestien näyttöjärjestykseksi aloitus, ja sen jälkeen aina viimeinen ensin. Nyt viimeisintä viestiä joutuu kaivamaan aina erikseen esille.
Kiitos Planter tästä jutusta ja erityisesti onnettomuuskartasta! Jaoin linkin heti FaceBookissa. Valkohäntäpeura (haitallinen vieraslaji maassamme) on lisääntynyt hallitsemattomasti ja joutaisi kitkeä kokonaan pois. Näyttää käyttäytyvän yhtä härskisti kuin pihaporot Lapissa.
Alkuperäisluonnon paineesta antaa hyvän kuvan vertailu, josta näkyy maapallon tämänhetkinen ihmisten ja kotieläinten yhteenlaskettu biomassa verrattuna luonnonvaraisten eläinten biomassaan. Aiemminhan tuo viimemainittu oli suurempi, mutta suhde on nyt keikahtanut päin vastoin. Väestön kasvu olisi saatava kuriin myös Intiassa ja Afrikassa ja näin ilmeisesti tapahtuukin. Kasvisvoittoiseen ruokavalioon siirtyminen näyttää myös väistämättömältä. Kotieläinten määrän alentuessa maata voisi vapautua pelto- ja laidunkäytöstä hiilen sidontakäyttöön eli metsitettäviksi. Suomessakin voitaisiin pyrkiä metsäpinta-alan vähenemisen loppumiseen.
Juttu viime vuoden lokakuulta http://www.yle.fi:
Harvinainen valkoselkätikka vaeltaa nyt Suomen metsissäIlmeisesti tikka voi hieman paremmin mutta on edelleen uhanalainen. Lisäys: Metsämakasiinin mukaan tänä vuonna on löytynyt ennätysmäärä pesiä eli 140 kappaletta. Lehtipuun lahottaminen auttaisi tikkoja. Käytännössä siis lehtipuusäästöpuut ja hakkuilta rauhaan jätetyt erikoiskohteet. Lehtipuuta tarvitsee myös liito-orava. Kuin myös teeri ja pyy. Toinen uhis on pohjantikka joka tarvitsee ymmärtääkseni lahoa havupuuta.
Päästövähennysten globaali tarkastelu on mahdollista viimeistään Pariisin ilmastosopimuksen tullessa voimaan, joten periaatteessa ’vapaamatkustus’ ei ole enää mahdollista vaan kaikille on samat säännöt. EU hakkaa kyllä kirveellä omaan nilkkaansa, jos laadimme täällä niin tiukat säännöt että järkevä metsien käyttö vaarantuu.
Professori Olli Tahvonen jatkaa tänään Hesarin vieraskynässä metsien ja ilmastopolitiikan pohdiskelua. Hän peräänkuuluttaa metsä-ilmastopoliittista ohjelmaa, joka sovittaisi yhteen metsien käytön ja muun ilmastopolitiikan. EU voi vaatia Suomelta aitoja päästövähennyksiä, eli metsänieluilla ei saa kompensoida laiskuutta muilla sektoreilla. Vastineeksi tästä metsien käyttö pitäisi olla melko vapaata, koska on biologisesti mahdotonta, että metsien kasvu olisi pysyvästi hakkuita suurempi. Metsien kasvua lisäävät toimet siirtäisivät tämän ongelman tuonnemmaksi, jolloin voitaisiin toivoa, että jossain vaiheessa järki voittaa ja säännöt muuttuvat.
Metsien käytöstä puheen ollen, en malta olla siteeraamatta prof. Henrik Heräjärveä ”Puumateriaalit ja tuotteet biotalouden rakentamisessa” seminaarissa 13.10. (koko sitaatti Metsämakasiinissa 7/2016): Kiinassa … tehty päätös tukea vihreää rakentamista avaa käytännössä rajattoman mahdollisuuden puuhun perustuville ratkaisuille”.
Minun ilmastopoliittinen ohjelmani sisältäisi ainakin seuraavia aineksia:
1. Metsitystuki poistaisi/vähentäisi metsäpinta-alan vähenemisen.
2. Metsien (arvo)kasvua lisäävät toimet: mm. jalostettu siemen, taimikonhoitotuki, sopivissa kohteissa lannoitus (esim. Jyrki Ketolan kolumni Metsämakasiini 7/2016), hirvikannan roima leikkaus.
3. Materiaali- ja energiatehokas biotalous eli puuraaka-aineen viisas käyttö.
4. Raportoinnin ja seurannan kehittäminen, mm. vertailutasojen käyttö sekä viennin kirjaaminen ym. ongelmat. EU:n piirissä ja globaalistikin pitäisi katsoa kokonaisuutta. Esimerkiksi jos meiltä viedään hirsitaloja Kiinaan, ne eivät käsittääkseni kirjaudu hiilen sidontana meille vaan kiinalaisille.
