Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En ole varma olenko ymmärtänyt oikein, mutta onko niin, että ansiosidonnaisesta päivärahasta maksaa oma kassa osan ja valtio peruspäivärahan verran, eli saman kuin kassaan kuulumattomille. Jos meni väärin niin korjatkaa. Niin tai näin, työttömyys tulee kalliiksi julkiselle taloudelle.
Korkeat asumiskulut aiheuttavat sen ongelman, että pääkaupungissa voivat enää asua vain hyvin toimeentulevat. Se on kyllä totta että kaupunki on monikulttuurinen.
Pääkaupunkiseutu ja muut suuret kaupunkiseudut ovat Suomen veturi josta tulonsiirrot menevät pääsääntöisesti ulospäin. Perustelu: niissä asuu eniten ihmisiä, ja ihmisten verorahoilla kustannetaan pienten kuntien valtionosuudet ja maataloustuki. Veturien vetokyky on muidenkin etu.
Maaseudun Tulevaisuuden jutussa hirvitutkija Tuire Nygren epäilee hirvikannan leikkaamisella saatavia hyötyjä. Jos katsotaan menneisyyteen eli alemman hirvikannan aikaan, voidaan kohtalaisella varmuudella sanoa, että liikenneonnettomuuksia ja taimikkotuhoja oli ennen vähemmän. Miksi kehitys siis ei olisi käännettävissä jos vain tahtotila löytyy?
Tiedonkulun parantaminen metsäalan ja metsästäjäorganisaation välillä on hyvä alku. Kaikkien maanomistajien pitäisi toimittaa tiedot hirvituhoista paikalliselle rhy:lle ja oman alueen hirviseurueelle. Mhy voi toimia bulvaanina niille joilla ei ole suoria yhteyksiä metsästäjiin. Nykyisenä sähköisen asioinnin aikakautena olisi muuten aika helppo rakentaa OmaRiista-palveluun ilmoituslomake tarkkoine paikkatietoineen maanomistajia varten!
Minkä ikäisenä AC uudistaisit kuusikkosi?
Jos arvaisi että kuusikossa olisi 60-vuotiaana jäljellä 250 – 300 runkoa kertaa 2 kuutiota niin puuston arvo olisi vähintään 500 mottia X 50 (runkohinta) eli 25000 euroa. Toisaalta puuston arvokasvu voisi olla esim. 30 mottia kertaa 50 euroa eli 1500 euroa. 1500/25000 tekee 6 prosenttia. Ilmeisesti ei kannata vielä uudistaa. Rahantarpeeseen kannattaisi ottaa mieluummin lainaa pankista.
Tämä kuusikko ei siis kasvanut ”kuivahkolla kankaalla”!
Hyvä kysymys, MJO. Riistakeskus voisi vastata tai ken tietää.
Nisäkkäät sitten vaihtavat sujuvasti maata: hirvet, myyrät ja supikoirat kulkevat sujuvasti länsirajamme ylitse, ainakin sen aikaa kun Tornionjoki on jäässä.
Hyvä että tietoisuus zoonooseista eli eläinvälitteisistä taudeista on kasvamaan päin. Hirvieläin- ja porokantaa kannattaisi jo ennakoivasti vähentää rajan pinnassa Suomen puolella, ainakin jos näivetystautia esiintyy jo Pohjois-Ruotsissa.
