Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Valuma-alueiden sisällä voidaan varmaan päätellä jotain siitä missä kohtaa aluetta mittauspiste sijaitsee, eli pellon ojassa vai metsäojassa. Sitä en tiedä miten mittausaineistoa on mallituksessa käytetty, oliko tutkimusjulkaisuissa tästä kerrottu? Kuun lopulla on Metsätieteen Päivä, jossa luultavasti näen alan tutkijoita ja voin kysellä lisää.
Näköjään tuo vesipinnan vaihtelun merkityskin on ollut tällä palstalla aiemmin vahvasti esillä koskapa olen kirjoittanut blogiini vuonna 2022: ”Jatkuvapeitteisyys tasoittaa turvemailla pohjaveden pinnan vaihteluita ja vähentää ojituskustannuksia, hiilivaraston hajoamista ja ravinnepäästöjä.”
Lajikato lyö myös nilkkaan pitkässä juoksussa, ellei se pysähdy. Pysyviä rehevien metsien suojelun alueita tarvitaan vielä lisää Etelä-Suomeen. Nyt kun metsäteollisuuden kantorahojen rahavirta heikkenee, metsänomistajia varmasti kiinnostaisi tienata suojelulla ja hiilivuokrilla. Siitä vain ostelemaan, olkaa hyvät!
LongPlay oli mukana suurhankkeessa jossa selvitettiin Euroopan luontokatoa rakentamisen vuoksi (ei siis metsäkatoa kuten aiemmin kirjoitin). ”Esimerkiksi metsälaki suojaa pieniä, luonnontilaisia metsäkohteita. Suoja kuitenkin koskee vain metsätalouskäyttöä. Jos paikalle päätetään rakentaa, lain suoja raukeaa.”
https://www.longplay.fi/pitkat/pois-alta-risut-ja-mannynkavyt
Eikö MetsäVesi-hankkeen loppupäätelmissä ole mukana kaikki 31 aluetta? Siinähän annetaan aika pitkälle synninpäästö kivennäismaiden metsätaloudelle, mikä on iso ja tärkeä havainto. Päästöissä kiinnitetään päähuomio suometsiin.
Julkinen keskustelu unohtaa turvemaiden maatalouden osuuden, koska se ei sovi päivälehtien agendaan, mutta ympäristöalan ammattilaiset kyllä tietävät sen. Peltojen kipsikäsittelyn lisäksi pitäisi lisätä kapeiden kaistojen lisäksi kunnon suoja-alueita ja ennallistaa valuma-alueita ennen vesistöjä ja Itämerta. Maataloustuen pitäisi muuttua. Jos viljelijä luopuu viljelystä kokonaan, sen jälkeen ennallistetaan alueita.
Tekoäly varmaan osaisi kertoa missä ovat kuormituksen hotspotit, joihin toimia kannattaa kohdistaa, jos sille antaa riittävän aineiston.
Luulisi Venäjän vähän varovan radikaaleja toimia Itämerellä, kun Pietari on haavoittuvassa asemassa. Aika suojattomiksi kyllä jäävät kaapelit, jos näitä tihulaisia ei saada tuomiolle. Käytetään kehitysmaiden bulvaaneja ja sabotaasin tilaajat ovat ihan muualla.
Pitäisi löytää Venäjältä vastaavia, mutta maan johtoa ei taida haitata, jos sen kansalaisilta viedään netti ja energian tuotannossa maa on omavarainen. Yksi kohde olisivat ne kaasuputket, joissa tulee maakaasua Slovakiaan ja Unkariin. Mutta EU-maiden pitäisi järjestää näille maille korvaava energia, esimerkiksi tukea siirtymistä uusiutuvaan sähköön.
Tutkimus oli vuonna 2016 kesken, eikö niin, eli pitää katsoa mitä MetsäVesi-hankkeen loppuraportti sanoi. Hankkeen arvo on siinä että se määrällisti vesistöpäästöt. Ongelmat on metsätaloudessa laajasti tiedetty jo aiemmin ja alettu ohjeistaa vesien suojelusta tarkemmin.
Tässä ketjussa on jo moneen kertaan suositeltu perusasiat. 1. Perinteiset vesiensuojelun rakenteet on todettu osin tehottomiksi ja alettu suositella mm. leveämpiä suojakaistoja, säätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. 2. Jatkuvaa kasvatusta on alettu suositella reheviin suometsiin silloin kun se toimii. 3. Valuma-alueesta tulisi päästöjen nousun vuoksi uudistaa kerralla vain pieni osa, jos se on suovaltainen.
Se oli artikkelin pääsanoma (referointi on tosin minulla kesken, mutta luultavasti näin). Lisään tähän jos tulee ilmi lisää tärkeitä pointteja…
Epäselväksi jäänyt vielä ainakin se, miten ohutturpeinen turvekangas päästelee, kun sen pitäisi olla jo kangasmetsän kaltainen. Ilmeisesti tähän päästöjen alenemiseen on vielä matkaa niin kauan, että tämä ilmiö ei tule avuksemme ihan pian.
Uutena asiana tuli se että hiilen valuma kasvaa, kun aiemmin kuivana ollut turve vettyy avohakkuun jälkeen. Siinä kohtaa säätöpato tulisi avuksi, eli kun alueella on avohakkuun jälkeen liian vähän haihduttavaa puustoa, patoa voitaisiin avata. Joskus vesipinnan nousu on eduksi metsän taimettumiselle. Sen tapahduttua vesipinta olisi taas saatava alas, ja tämän varmistamiseksi tehdään ehkä kunnostusojitus. Ei välttämättä huono asia, jos samalla tehdään paremmat vesiensuojelun rakenteet ja vesipinnan nousu ja päästöjen kasvu jää väliaikaiseksi. Ilmeisesti jatkuva kasvatus olisi toimiessaan eduksi: siinä veden pinta vaihtelee vähemmän, koska puuston määrä vaihtele vähemmän.
Suometsien hoitoon ei kannata soveltaa joustamattomia sapluunoita, kun tilanteet vaihtelevat erittäin paljon kentällä.
Se on selvä että maataloutta ja metsätaloutta pitää havainnoida erikseen, jotta saadaan käyttöön oikein kohdistetut suojaustoimet.
*
Tässä julkaisussa on aika perusteellisesti pohdittu metsänhoitoa, vesiä, hiilen kulkua ja suojaustoimia: Reviewing peatland forestry: Implications and mitigation measures for freshwater ecosystem browning.
Kurkea kiinnostanee kohta: OM degradation in aquatic ecosystems is promoted by longer residence times and in-lake biotic and abiotic mechanisms such as microbial metabolism and photodegradation.
Olen luullut, että vesipinnan nousu avohakkuun jälkeen vähentää turpeen hajoamisen päästöjä. Juuri kun luulee oppineensa jotain suometsistä, niin huomaa erehtyneensä. Katsaus jatkuu huomenna…
Forest harvesting increases nutrient and OC export by decreasing the WTD and increasing oxygen deficiency, … Exports of both Fe and OC from minerotrophic sites may especially increase after harvesting due to the decreasing WTD and subsequent anoxia. … the decrease in the WTD after harvesting causes enhanced decomposition in rewetted peat.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0378112723000099
