Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Meidän silmä on kalibroitunut väärään kohtaan, kun emme näe Suomessa luonnontilaisia ikimetsiä juuri missään. Ei edes Lapissa, kun porot ovat siivonneet pois jäkälän ja aluskasvillisuuden. Tilanne paranee kun sallitaan metsämaisemassa hoitamattomia kohtia ja jätetään niihin maltillinen määrä lahoavaa puuta pystyyn ja maahan. Ei ötököitä lisääviä määriä per vuosi vaan pienempiä.
Suojelubiologian kannalta katsoen: Punainen kirja pyrkii lisämääreillä tunnistamaan luontotyyppejä, joissa on suuri määrä uhanalaisia (absoluuttisesti tai suhteellisesti) ja siis suuri tarve suojelutoimille.
*
Yo-tehtävästä vielä. Jäljempänä tehtävässä pyydetään nimeämään metsän sukkessiovaiheet häiriön jälkeen: pioneerivaihe, pensaikko- ja lehtipuuvaihe, sekametsä, kliimaks. Metsäpalon jälkeen biomassat eivät ole nollassa, joten kaavio kuvaa hätäisesti tulkittuna (!) paremmin avohakkuun jälkeistä tilannetta.
Tilanne kuitenkin muuttuu, kun otetaan huomioon että y-akseli on suhteellinen. Se pitänee tässä tulkita niin että y-akseli ei lähde nollasta, vaan kullakin muuttujalla on oma y-akseli. Silloin tehtävä joten kuten pätee myös paloalueella. Tästä seikasta olisi kuitenkin ollut hyvä huomauttaa kokelaille, jotka tekevät tehtäviä kiireessä ja kovassa paineessa.
Tehtävässä lajimäärän käyrä on korkeimmillaan keski-iässä, eli on ilmeisesti opetettu, että metsä on lajirikkain nuoruusvaiheen ja kliimaksvaiheen välissä sekametsävaiheessa. En ole katsonut mitä asiasta oppikirjoissa sanotaan. Tämä keski-iän lajirunsaus lienee kuitenkin mahdollista. Lisäksi pitäisi tietää, muuttuvatko lajimäärät merkittävästi metsän iän mukana vai eivät.
YLE-jutun kommenteissa nimimerkki Hannumon: ”suhteellisessa kuvaajassa alun biomassaa verrataan maksimiarvoon, näyttää biomassakuvaaja alkavan lähestulkoon nollasta.” Eli kunkin muuttujan oma y-akseli olisi 0 – 100 %. Hajoavan aineksen määrä (käyrä 3) on silti outo: se nousee tasaisesti, ja on korkeimmillaan sukkession lopussa. Miten käy jos metsä palaa? Palon jälkeen siellä on edelleen suuri määrä hajoavaa ainesta maan päällä ja alla. Eli hajoavan aineksen käyrä olisi ennemminkin u:n muotoinen.
En muista miten luonnonpoistuma käyttäytyy kasvihuonekaasujen laskennassa. Poistumat siirtyvät elävästä puustosta kuolleeseen ainekseen kuten latvus ja juuristo hakattujen puiden osalta. Suomen maaraportissa se menettely lienee kuvattu.
Ainut merkittävä maaperäpäästöjen osio johon voimme vaikuttaa taitaa olla ojitettujen turvemaiden vesipinnan tason nosto. Veden alla oleva turve ei hajoa. Toinen mutta pienempi on kantojen nosto joka taitaa olla huvennut vähiin?
Hyvin kasvava metsä on tosiaan useimmiten myös hyvä hiilinielu, mutta ei välttämättä aina, jos metsän poistumat (hakkuut ja luonnonpoistuma) ylittävät kasvun. Hyvin kasvava metsä voi olla pieni hiilinielu myös suurten maaperän päästöjen vuoksi, kuten edellä kerrottiin. Suomen metsien hiilinielun ”romahdus” johtuu juurikin kasvaneista maaperän päästöistä ja suurista hakkuupoistumista. Myös karikesyöte on pienentynyt ja luonnonpoistuma kasvanut. Näiden tarkemmat syyt lienevät vielä epäselvät.
Se mikä on tavalliselle terveelle ihmiselle paras on aika lähelle ruokaympyrä eli lautaselle puolet kasviksia, neljännes proteiinin lähdettä (liha, kala, kana, muna, tofu ym.) ja neljännes hiilihydraatin lähdettä eli viljatuotteita.
Miten niin ei hyvä riitä kaikille? Jos vähennetään rehujen viljelyä, ruuan viljelyn pinta-alaa voidaan lisätä. Tulevaisuuden peltoja ovat sitten laboratorio ja kasvihuoneet. Niissä kasvua rajoittaa vain energian saanti. Ei tarvita enää maataloustukia pelloille. Siinä kohtaa turvepellot voidaan ottaa muuhun käyttöön, mutta sinne on vielä matkaa…
