Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Professori Jarkko Hantulan mielipide Keski-Uusimaa -lehdessä 2.2.26: ”… suomalaisten EU-poliitikkojen tulee välittömästi ryhtyä toimiin, jotta hiilinielulaskenta kytkettäisiin irti jäsenmaille koituvista taloudellisista seurauksista”.
AJ 3.2.26: ”Hiilinieluja ja suojelua saadaan ostettua yksityisiltäkin riittävä määrä maksamalla vuotuinen korvaus siitä, että metsäalueesta ei saa normaalia puunmyyntituloa. Tämä olisi erityisen sopiva mekanismi laajoille ns. hiljaisen suojelun alueille, joita ei haluta virallisiksi suojelualueiksi mutta ei myöskään metsätalouden piiriin. Luonnonarvomarkkina kevyesti toteutettuna sopimuksena toisi nämä hiljaiset alueet suojelutilastoinnin piiriin.”
Ruokaympyrä on hyvä osviitta: puolet tuoreita ja/tai kypsiä kasviksia (kuidun ja vitamiinien lähteitä), neljännes proteiinin lähdettä (vähärasvainen liha, kala, tofu, pähkinät, siemenet tms.), neljännes hiilihydraatin lähdettä (peruna, pasta, riisi, nuudeli, ruokaohra tms.). Tästä yksilökohtaiset variaatiot maun ja oman terveyden haasteiden mukaan.
Ihminen tarvitsee jonkin verran myös hiilihydraatteja ja rasvaa. Rasvana kannattaa käyttää pääasiassa kasviöljyjä tai rasvasekoitteita. Kotimaisen rypsin kerrotaan olevan koostumukseltaan monipuolisempi kuin välimerellisen oliiviöljyn. Suomalaiset saavat ruuasta liian vähän D-vitamiinia (talvella) ja folaattia, joten näitä voi ottaa lisäksi purkista.
Pulla ei ole pahimmasta päästä herkkuja, joten pidetään kiinni pullakahveista.
Sorkkia sekametsissä -hanke on vielä kaksi vuotta pyörimässä eli 2027 loppuun.
”Sorkkia sekametsissä -hankkeen päätavoitteena on yhteensovittaa kestävän metsätalouden harjoittaminen ja hirvieläinkantojen hoito sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja metsien vahinkokestävyyttä. Metsänhoidon uusia tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä jalkautetaan hankkeessa käytäntöön koulutuksen, viestinnän ja tutkimuksen kautta.”
https://www.metsakeskus.fi/fi/hankkeet/sorkkia-sekametsissa
Metsa-aija kiteyttää tuossa edellä viestissään hyvin ongelmat; monimuotoisuutta ei voi edistää jos se edistää samalla hirvtuhoja.
Metsänhoitoon on hyvä kiinnittää huomiota, mutta huomiota vaatisi myös metsänomistajien parempi huomiointi hirvieläinkantojen määrällisissä tavoitteissa.
Myös talvisten tihentymäalueiden ongelmat: olisiko tihentymiä mahdollista purkaa järjestämällä hirville ravintokohteita tasaisesti eri puolille ht-aluetta, eli voiko niiden käyttäytymistä talvisin ohjata taimikonhoidolla?
Jep, juuri nyt vaikuttaa siltä. Toisaalta hyvin pyöriviä jk-metsiä voisi mittailla ja laskea, jos niitä alkaisi enemmän ilmaantua tutkittaviksi. Järjellä ajatellen tuollainen ”hyvin pyörivä” voi olla vain hetkellinen ilmiö. Ei ole kovin todennäköistä että alemmasta latvuskerroksesta nousisi aina poistettujen tilalle uusia hyvälatvuksisia puita sopivassa tilajärjestyksessä.
Antiobioottien huoleton käyttö ei rajoitu tuonne Amerikkoihin. Ainakin Aasiassa se on myös yleistä. Euroopassa on tiukempi sääntely elintarviketuotannossa. Antibioottiresistenttejä bakteereja tulee mukaan, jos käy vaikka lomalla Thaimaassa, mutta sanotaan että ne häviävät aikanaan elimistöstä.
Halpa naudanliha Amerikoista voi tosiaan olla lopullinen kuolinisku meidän naudanlihan tuotannolle, mutta onko se hinta joka kannattaa maksaa Mercosur-kaupasta?
Muokattu.
Ongelmajätteet käsitellään tällä hetkellä siihen erikoistuneessa laitoksessa. ”NG Nordic Finland. Se pyörittää Fortumin vuonna 2024 myymiä toimintoja, kuten Riihimäen polttolaitosta.” Mutta Visakallo on oikeassa: Vantaan Energia aikoo polttaa myös ongelmajätettä.
