Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos miettii uudistusaloja, niin kaikki me avohakkaajat olemme huomanneet, että pintakasvillisuus elpyy nopeasti haittaamaan taimien kasvua ja uudistamista. Toisaalta osa hakkuutähteistäkin hajoaa nopeasti, ellei ole jo viety poltettaviksi. Kantojen hajoaminen vie pitkään. Pieni osa tähteistä jää hajoamatta ja pysyvästi maaperään. Näiden tase muodostaa ekosysteemin hiilitaseen kiertoajan alussa. Parempi kokonaiskuva syntyy kun tarkastellaan pitempiä aikoja ja laajempia alueita.
Yleensä puutuotteiden korvausvaikutusta pidetään liian pienenä suhteessa hakkuun aiheuttamaan hiilen menetykseen, mutta paljon riippuu laskentatavasta. Jos meillä jäisi hakatusta puusta suurempi osuus kotimaan puurakennuksiin, rakenteisiin ja komposiitteihin pysyvään varastoon, se kasvattaisi korvausvaikutusta. Sitä en tiedä miten puuenergia on korvaajana huomioitu; energiasektorillahan sen fossiilien käyttöä vähentävä vaikutus on ollut viime vuosina erittäin suuri.
Me nimimerkitkin olemme oikeita ihmisiä. Sisareni (toimittaja, eläkkeellä) valisti, että lehti ja sen päätoimittaja ovat viime kädessä vastuussa kaikesta nettiinkin kirjoitetusta. Kunnianloukkaustapauksissa päätoimittaja joutuu oikeuteen. Sitä en tiedä miten tuo kaikki tulkitaan, se ei varmaankaan koske asiasisältöä, vaan lähinnä loukkaavaa kirjoittelua. Tämä periaate voi vaikuttaa siihen miten keskustelupalstoja moderoidaan.
Kyse on siitä miten sanotaan eikä mitä sanotaan. Ratkotaan monitavoiteoptimoinnin ongelmaa jossa kohdistetaan resursseja puuntuotantoon, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Ei se liene yllätys että ristiriitoja tulee ja taloudellisten haittojen kärsijät valittavat omavastuuosuuden kasvua. Jos pitää paikkansa se arvio että metsämaasta on noin neljännes suojeltua tai jonkin hakkuurajoituksen piirissä, metsänomistajat ovat tehneet jo paljon eikä olla enää kaukana bd-strategian tavoitteesta.
Porotalous on niin heikosti kannattavaa, että ei sieltä mitään korvauksia saada. Päin vastoin korvaukset juoksevat tuottajien suuntaan peto- ja liikennevahingoista. Poroja saa pitää vapaana mutta niiden omistajien tulisi pyrkiä lieventämään niiden aiheuttamia haittoja. Esimerkiksi hakea pihaporot pois, mutta käytännössä niille ei voida tehdä mitään muuta kuin aidata arvokkaimmat viljelykset ja pihat. Esimerkiksi koiria ei voi käyttää porojen pois ajamiseen.
No, perunakellarissakin porisee monenlaista keitosta… Toivomus jatkoon olisi, että keskustelu olisi tiukkaa mutta asiallista. Ei täällä kukaan jaksa jatkuvasti haukuttavana olla. Kunnioitetaan sitä aikaa ja vaivaa, jonka aktiivikeskustelijat antavat tälle palstalle, varsinkin käytännön osaajat. Tutkijoitahan täällä näkyy harvoin. Lopputulos olisi parempi, jos tietoa saisi suoraan sen alkulähteestä, kuten silloin kun vaikka suotutkijat ovat osallistuneet keskusteluihin Metsäuutisissa.
Jos ihmiset eivät tunnista uutisjutuista sitä todellisuutta, jonka he tuntevat, vaakalaudalla on heidän luottamuksensa journalismiin. – Lotta Närhi, toimittaja, Long Playn uutiskirje 22.8.2025
Elinkeinon ja tutkimuksen viesti ei ole yksi ja yhtenäinen, vaan moniääninen. MTK, Metsäteollisuus ry ja Suomen Metsäyhdistys kertovat saavutetuista edistysaskelista. Yksi tutkimuksen viesti tulee Luontopaneelilta, toinen Ilmastopaneelilta ja kolmas Biotalouspaneelilta. Näiden lisäksi vielä yksittäisten tutkijoiden kannanotot, esimerkiksi somessa ja blogeissa ja erilaisissa työryhmissä.
Metsäteollisuusyritykset tekevät luontomyönteisiä aloitteita omien ja asiakkaidensa metsissä. Miksi näin, jos ne katsoisivat, että on jo tehty tarpeeksi? Ei, vaan kyseessä on prosessi, joka etenee siinä tahdissa joka on mahdollinen. Sama koskee metsäsertifiointia, sekin on jatkuvan parantamisen liike, jossa saa enemmän aikaan mikäli osallistuu prosessiin.
