Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

”etteikö myyräkannalla ole vaikutusta kanalintukantaan mikäli pienpetomäärät ovat voimakkaat” Ns. vaihtoehtoissaalishypoteesi APH esittää asian juuri noin kuin Metsuri motokuski, ja suurin osa metsästäjistä uskoo myös asian näin olevan. Pohjois-Lapissa APH näytti toimivan Lehikoinen ym. (2016 Ornis Fennica) tutkimuksessa, mutta siinä verrokkiaineistona olivat vesilinnut.

Ote kirjasta ”Saalistus” (toim. Harto Linden, Metsästäjäin Keskusjärjestö ja RKTL): s. 22 ”monet pienpedot eivät pärjää aikuisille kanalinnuille” … s.23 ”APH ei voi selittää kanalintujen kannanvaihteluja” … s. 24 ”toisaalta ei ole mitään epäilystä siitä, etteivätkö pedot jossain vaiheessa voi erittäinkin tehokkaasti syventää ja jyrkentää jo olemassa olevia kannanvaihteluaaltoja” … s.30 ”petopoisto vähentää pesätappioita ja kasvattaa syksyistä metsästettävää kantaa, mutta vaikutukset pesimäkantoihin jäävät vähäisiksi”.

Jostain syystä tämä yhtälö ei vaan toimi kovin hyvin, kun keskikokoisten petojen kovasta jahtaamisesta huolimatta metsäkanalintujen kannat ovat edelleen alamaissa verrattuna 1960-lukuun. Jospa lintulamaan onkin jotain muita syitä kuten elinympäristöjen heikentyminen? Jospa lintukannat ovat niin hyvin sopeutuneet elämään petouhkan alla, että osaavat pesimäaikaan vältellä niitä? Värriössä kanalintukannat voivat hyvin ja riekko on lisääntynyt valtavasti huolimatta siitä, että ketun määrä on samaan aikaan kasvanut.

Spekuloidaanpa vähän. Jos petokannat ovat vahvat, myyrät eivät ”peloteltuina” pääse levittäytymään joka paikkaan eli on olemassa lähes myyrävapaita habitaatteja. Myyriä on tällöin absoluuttisesti vähemmän, vaikka niiden kanta aina vaihteleekin ja linnuille jää enemmän elintilaa.

Viirupöllö on kuulemma paikkalintu, joten jos sellaisen saa metsäänsä pesimään niin hyöty on pitkäaikainen. Linnun reviiri lienee luokkaa kymmeniä hehtaareja joten yhden taimikon lähistölle riittää yksi pönttö, mieluummin sijoittaen se vanhaan metsään eikä avohakkuulle. Pesimäaikaan pitää olla pesimärauha: viirupöllö hylkää helposti pesänsä, mutta myös puolustaa sitä.

Petolintujen määrä on maassamme kuitenkin sen verran vähäinen verrattuna nisäkäspetoihin, että varmempi konsti olisi suosia karvaisia myyränsyöjiä. Pelkästään keskikokoisia petoja on varovasti arvioiden yhteensä ainakin neljännesmiljoona (kettu, näätä, minkki, mäyrä) ja saman verran supikoiria eli puolisen miljoonaa yhteensä (?).

Kesämökillä voi käyttää rotanmyrkkyä vaikka se onkin eläinsuojelullisesti epäeettinen vaihtoehto.

”Värriön tutkimuksia” ei ole vielä julkaistu. Julkaisemisen jälkeenkin riittää spekuloitavaa: mahtaako Värriön suojelualueen tilanne olla yleistettävissä muualle Suomeen. Värriössä on dokumentoitu luonnontilaisen ekosysteemin tilanne, joka on hyvin erilainen kuin mitä nähdään muualla Suomessa. Siksi tulokset on varmistettava seurannoilla normaalissa talousmetsässä jossa metsästetään. Tämä työ on vasta alkamassa ja kestää 5-10 vuotta.

Myyristä ja kanalinnuista on paha mennä sanomaan vielä mitään varmaa, kun myyräkannat eivät vaihdelleet Lapissa ennen vuotta 2005 eli aikasarja on vasta rapiat kymmenen vuotta pitkä. Värriön äärevissä oloissa metsäkanalintujen pesimismenestyksen kannalta ratkaisevaa on lämpö ja ravinto ja petojen merkitys voi olla toissijainen. Riistantutkijat ovat kyllä omissa julkaisuissaan todenneet, että vaihtoehtoissaalishypoteesi (myyrät – kanalinnut – pedot) ei saa kovin paljon tukea havainnoista, mutta tämä myytti elää sitkeästi metsästäjien mielissä.

Vähän pilaillen: mistä naapurimaiden hirvet ja kauriit tietävät, että täällä on hirvityhjiö, ellei me kerrota niille? Länsirajalla on joki, joten se on kohtuullisen helppo. Itärajalla on susia, mutta siellä tarvitaan myös asemiehiä vaellusta estämään, on sen verran pitkä raja.

On epärealistista myydä 5 ha aluetta. Palstan lohkominen maksaa liikaa.

Metsäsijoittajien mielestä metsästä saatava korko on nyt kohtuullinen inflaatioon nähden. Siksi nyt kannattaa ostaa palstoja joilla on hakkuumahdollisuuksia. Paljaan maan kysyntä lienee heikohko.

Sitten on lisäksi vaihtoehto d: metsillä on muita arvoja kuin maan ja puun arvo. Nämä ovat nousseet arvossa viime aikoina.