Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuolla linkissäni väitettiin, että toukka menee puussa aina maahan saakka. Silloin kuvioita olisi vielä isojenkin puiden pintapuussa. Mutta ilmeisesti kärpänen ei viihdy enää isoissa koivuissa.
Tolopainen, kiitos, hyvä että asia tuli esille. Jossain kuitenkin pitää olla asiasta säännös eli lakipykälä tai verottajan ohje, muuten päätökset ovat virheellisiä.
Tuollainen keinotekoinen raja (samoin kuin uudessakin esityksessä) asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan ja pienten tilojen suosiminen edistää tilojen pirstoutumista aivan varmasti, jos on useampi perijä joille voi lahjoittaa.
Jos ymmärsin oikein, pinta-alan raja ei ole yksin määräävä, vaan vaihtoehtoinen, eli joko tilan verotusarvo on yli 30000 euroa tai pinta-ala yli 100 ha. Tuo verotusarvo tarkoittanee verottajan taulukkoarvoja (?), joissa esim. Keski-Suomessa metsähehtaarin hinta on 3300 euroa/ha (kun viimeksi katsoin). Raja ylittyisi siis jo 10 ha pinta-alalla.
Miksi lahjaverovähennys lisäisi tilojen pirstoutumista? Kai ihmisillä on sentään jonkinlainen harkintakyky asiassa: eihän muutaman hehtaarin lahjatilojen muodostamisessa ole järkeä. Ehkäpä tuo minimiraja on lakiesitykseen laitettu juuri pienten metsälahjojen karsimiseksi?
”Perintömetsällä” tarkoitin sitä metsää joka on tuloillaan seuraavalle polvelle, en metsän perimistä.
Olisi ihan kiva jos lakiesitykset muotoiltaisiin yksiselitteisesti, ettei asianosaisten tarvitsisi arpoa että mistä on kysymys. Lisäksi asiat pitäisi uutisoida täsmällisesti ja avata termien merkitys (esimerkiksi miten metsän arvo lahjoitustilanteessa määritellään – käypä arvo vai taulukkoarvo)!
Kerropa Tolpainen lähde, missä tuollainen 30 ha verovapaa metsälahja on?
Kiitos, mukavastihan näitä hajusteita ja muita karkottimia on löytynyt! Itse kukin voinee näitä kokeilla omissa taimikoissaan.
Luonnonvarakeskuksella ovat resurssit vähissä, joten epäilen etteivät he kattavaan karkotuskeinojen tutkimukseen pysty.
Lehdessä oli juttua että MTK osallistuu FSC:nkin kehittämiseen. Hyvä niin.
Miksi tuo hakattu metsä ei täyttäinyt FSC-vaatimuksia? Ei kai pelkkä ikä voi olla aarniometsän kriteeri. Karulla kasvupaikalla pohjoisessa voi olla paljonkin 150-vuotiasta metsää. Pitäisikö kaikki pohjoisen havumetsävyöhykkeen yli 150-vuotiaat metsät jättää hakkaamatta? Aika iso osa Venäjänmaasta jäisi suojelualueeksi. No, sehän kyllä meille sopisi mainiosti.
Taneli on ymmärtänyt todellisen luonteeni.
Kannanhoidollista metsästystä kannattaa tietenkin jatkaa, nimen omaan niin kuin luonnonsuojelijat ovat esittäneet eli suunnaten sitä ihmisen lähettyville tuleviin yksilöihin yleisen ihmisarkuuden kasvattamiseksi.
Metsästyskäytössä olevia koiria kannattaisi koettaa suojata. Käsittääkseni suojaimia on koekäytössä eri maissa useampaakin mallia.
Norja voi näin tehdä koska se ei ole EU:n jäsenmaa.
Meille mahtuisi enemmänkin susia jos ne jakautuisivat tasaisesti. Nyt muun muassa Pohjois-Karjalassa niitä on niin runsaasti että pitävät jo hirvikannankin kurissa. Mielestäni hyvä tilanne – mutta paikalliset voivat olla eri mieltä. Miten on, lukijat Pohjois-Karjalassa?
Totta kai lahjan saaja myy puuta, kun lahjavero pitää maksaa. Esitetty verohuojennus poistaa sen epäkohdan, että perintömetsä on kannattavampaa myydä kuin pitää. Lisäys (pe klo 16:51): siis kaksinkertaisen verotuksen vuoksi: ensin lahjavero, sitten puunmyyntivero.
Jos muutama sata tilaa vuodessa tekee lahjoituksen, en usko tuon heilauttavan puumarkkinoita. Puukin kanssa olen samaa mieltä: kokosääntely on varmaan turhaa sääntelyä.