Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ja mitähän eroa on kasetilla ja nupilla?
Kuulostaa siltä että Metsähallitus panostaa aika paljon uudistamiseen. Olenpa itsekin syyllistynyt tuohon tuplauudistamiseen: siemenpuut ja konekylvö.
Metsämaatieteen professori kertoi minulle yhtäpitävästi ”Jätkän” havaintojen kanssa, että kuivan kankaan uudistamisessa riittää usein muokkaukseksi kun siemenpuiden väleistä ajellaan ”telat päällä”. Kuntta on nimittäin niin ohut, että jos alue äestetään tai laikutetaan, saattavat sirkkataimet kuolla kuivuuteen. Pieni humuskerros sen sijaan sitoo kosteutta.
Minun isäni metsästi hirviä 1960-luvulla jämtlannin pystykorvan kanssa. Lisäksi muuta riistaa eli jänistä ja lintuja oli padassa joka vuosi. Riistaa tuntui olevan sopivasti ainakin taitavalle erämiehelle.
Nykyisessä systeemissä on yksi oikein paha vika. Maanomistajilla ja muilla sidosryhmillä on liian vähän painoarvoa, kun riistakantojen sopivaa tasoa määritellään. Mainitut ryhmät saavat metsästyksen ulkoisvaikutukset ulkoa annettuina – voimatta vaikuttaa tarpeeksi tavoitteisiin. ”Kestävä riistatalous” pitäisi määritellä metsästyslaissa niin että taloudelliset,, ekologiset ja sosiaaliset kriteerit täyttyisivät.
Reima Ranta alkaa kuulostaa kovasti Jovainilta ja Lauri Vaaralta.
Se on kyllä myönnettävä, että harvennushakkuun kunnollisella suorittamisella on suuri merkitys metsän tulevalle kehitykselle.
Uskon että järeälle puulle keksitään vielä arvokasta käyttöä. Kävin juuri Löylyssä ja täytyy sanoa, että siinä oli tukkipuu hyvässä käytössä ja tallessa.
Palamisreaktioon ei tarvita typpeä vaan happea. Lahottajasienet tarvitsevat typpeä kasvamiseensa, osan ne saavat lahottamastaan puusta ja osan ympäristöstään mm. sadeveden mukana. Pieniläpimittainen puu lahoaa muutamassa vuodessa, eikä varmaan sinä aikana käytä enempää typpeä kuin jos sama puu kasvaisi pystyssä (koetan tarkistaa tämän). Isojen puiden kannoista tiedetään, että niihin voi kertyä typpeä ympäristöstä, mikä on hyvä asia, koska ilmiö estää typen huuhtoutumista avohakkuualoilta.
Miten tämä ketju nyt näin karkasi lapasesta?
🙂Puubiomassan käyttöä liikennepolttoaineisiin voidaan toki tukea: polttoainetuotannon kotimaisuus on tärkeä arvo. Pitää kuitenkin huolehtia siitä, ettei tuesta tule automaattia, joka jatkuu maailman tappiin. Määräaikainen tai investointituki on parempi. Verorahoilla ei voida taata biopolttoaineinvestointien kannattavuutta: yrittäjän riskiä ei pidä sosialisoida. Lisäksi vaarana ovat vahingonkorvauskanteet, jos ulkomainen yritys investoi Suomeen katteettomien lupausten vuoksi (vrt. TTIP-neuvottelut ja Kiinan investoinnit).
Pienet puut voi ihan yhtä hyvin käyttää tai kaataa, sillä ei ole suurta merkitystä, kun ne lahoavat nopeasti joka tapauksessa. Hiiltä voi varastoida isoihin puihin, kantoihin ja puurakennuksiin.
Käyttämättömän joutomaan metsitys ja puun järkevä käyttö olisi erittäin kannatettavaa ja hillitsisi metsäpinta-alan vähenemistä maassamme. Suurin syy metsäkatoon on meillä rakentaminen.
