Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Muistaako joku mikä oli nimeltään (Metsälehdessä esitelty?) helppokäyttöinen moottorisahan terä & teroitinpaketti? Tarkoitan sitä jossa sahassa kiinni oleva terä painetaan koteloon ja samalla kaasutetaan ja terä teroittuu.
Meidän rivitalon pihassa Espoossa jalavaa kasvaa missä sattuu rikkaruohona, eli joko se lisääntyy siemenistä tai sitten kantovesoista. Siemeniä tuli tänä vuonna ylen määrin lisää.
Jalopuiden kasvatus vaatii harrastuneisuutta, muun muassa karsintaa, mutta kyllä niitä kannattaisi alkaa harrastaa. Ne lisäävät mukavasti monimuotoisuutta vähälajisisssa metsissämme.
Lainsäädäntömme säätelee siemen- ja taimiaineksen kauppaa ja se ei salli kotimaisille puulajeillemme pitkiä siirtoja etelästä pohjoiseen. Periaatteessa puolalaista kuusialkuperää ei siis pitäisi viljellä muuten kuin tutkimustarkoituksessa. En tiedä säädelläänkö jalopuidenkin alkuperiä yhtä tarkasti.
Katselin rivitalomme pihassa, että jalavat leviävät siemenistä kuin tauti. Samoin vaahtera ja tammi ovat hyviä leviämään. Kerran kun istuttaisi, niin seuraava sukupolvi syntyisi siemenistä.
Nyt kun ilmastonmuutos etenee, olisiko näistä jalopuista vaihtoehdoksi eteläisen Suomen tyvilahokuusikoiden uudistamiseen? Ongelmaksi jäävät silti edelleen karummat maat; männylle on vaikea löytää vaihtoehtoa.
Metsälehti Kustannuksella on semmoinen kirja kuin ”Metsäkoulu”, Myös Metsäkortisto ja Tapion metsänhoidon suositukset ovat hyviä tietolähteitä. Netistä löytyy vaikka mitä ja kirjastosta.
Tiedon puutteen takia ei tarvitse jättää metsiä hoitamatta. Ai niin, ja onhan myös mhy, joka neuvoo puoli-ilmaiseksi. Sen sijaan puun ostajien ilmaiset neuvot voivat tulla kalliiksi. Vastuu siirtyy kuulijalle siinä kohdassa.
Täällä palstalla korostuu kirjoittajan ja lukijan vastuu. Virheitä sattuu kaikille ja omakohtaiset havainnot eivät ole aina yleispäteviä.
Jälleen kerran täytyy ihailla tätä kokemuksen ja näkemyksen määrää tällä palstalla. Trumpia siteeraten: fantastista!
Lauri-Vaarin näkemyksiin voi vähäsen palata. Jätkä ansiokkaasti laskeskeli kuitupuun manu-hakkuun hankintana maksavan 10 euroa/motti ja kuljetus sen loput 5 euroa/motti. Kysymys kuuluu: paljonko maksaa kuitupuumotin hakkuu mototyönä?
Metsään.fi ja myös metsäsuunnittelun kasvumalleissa käytetään juuri noita mainittuja muuttujia selittäjinä: lämpösumma (sis. korkeus merenpinnasta), kasvupaikka, puulaji, ikä, valtapituus ja metsikön tiheys.
Kasvua koetetaan ennustaa myös erirakenteisille metsille, mutta tälllöin epävarmuusmarginaalit kasvavat. Motti-ohjelmistoon pystyy näköjään nykyisin valitsemaan nopeamman kasvun hoidetulle viljelytaimikolle.
Ihan hyvä, että keskustellaan: metsänhoidossa voi onnistua erilaisilla malleilla. Kun yhdessä ja samassa metsikössä voi toteuttaa vain yhden kasvatusohjelman, spekuloitavaa riittää ja homma pysyy mielenkiintoisena. Selvää lienee sekin, että kemera-tuella on ohjausvaikutus siihen mitä metsässä tehdään.
Hiluxmetsurin laskelma maan kasvuvoiman jakautumisesta myyntipuuhun ja ”ryönään” on oikein havainnollinen. Olen vähän huolissani siitä, että biopolttoainehypetys voi lisätä kiinnostusta ”ryönän” kasvatukseen. Jos sitä tulee esimerkiksi hoitotoimenpiteiden viivästymisen vuoksi, se kannattaa myydä tai kaataa maahan markkinatilanteesta riippuen, mutta kasvatusohjelman tavoitteeksi siitä on perin harvoin (näillä öljyn hinnoilla).
