Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suometsiä on paljon juuri ensiharvennusvaiheessa. Ne lisäävät tarvetta pienille ja teloilla liikkuville koneille, kun harvennuksia on pystyttävä tekemään myös kesällä.
Pienten tilojen/kuvioiden harvennuksia kannattaa niputtaa samoilla suunnilla, eli tehdään usean omistajan kohteet kerralla (kuten on tehty ojitus- ja tiehankkeissa).
60 m ajouraväli kuulostaa hyvältä. Jälki on kuin metsuri- ja hevospelillä, eli erinomaista, jos on osaavat tekijät.
Näin on, aukkojen turhasta siistimisestä lienee päästy pois. Uudistamisen kannalta pahoihin paikkoihin ja aukon reunamille voi jättää riistatiheikköjä.
Samoin on päästy pois tiukista hyväksyttävän taimikon puulaji- ja vähimmäistiheysrajoista. Jos taimikon istuttaa harvana, ottaa sen riskin, että jos tuhoja tulee eikä luonto täydennä siementaimilla, lopputulos on liian harva. Asiaa voi korjata karsimalla. Tämä lienee halvempaa kuin täydennysistutus?
Tämä on vissiin sitä vertaisoppimista. Hyvää keskustelua.
Hyvä että ei ole konsensusta vaan keskustelua! Tuntuisi intuitiivisesti siltä, että koivikkoon syntyneen kehityskelpoisen kuusen alikasvoksen hyödyntäminen parantaa useimmiten metsänkasvatuksen taloustulosta – vaikka huomioitaisiin jalostetun viljelykuusen nopeampi kasvu.
Sekametsässä kasvaneen koivun parempi laatu syntynee silloin, kun kasvatetaan siemensyntyistä tai istutettua koivua sekapuuna havutaimikossa. Kun kuusikko syntyy alikasvoksena, se ei kai enää paljoa ehdi parantaa koivun laatua. Mikä mekanismi muuten koivun laatua parantaa sekametsässä; onko havusekoitus esimerkiksi ruskotäpläkärpäsen lisääntymistä estävä?
Mielenkiintoinen ajatus, että suolan puute olisi puiden kuoren kaluamisen motivaattori. Hirvi etsii suolaa suokasveista, ja jos alueella ei niitä ole riittävästi, sitten mennään kaiketi teiden varsille tiesuolan perässä, ja ellei teitä pohjoisessa suolata, niiden pitää etsiä muita vaihtoehtoja.
Kemijärvellä hirvivahinkoja kärsineet voisivat kokeilla lisätä suolakiviä.
Täällä etelässä valtion maita on kovin vähän, oikeastaan vain suojelualueet, joten suolakivien ja hirvivahinkojen keskittäminen niille ei helposti onnistu.Onpa hyvä että jeesmiehen borrelioosi tuli hoidettua. Todettiinko tauti verikokeesta vai oireista? Huono säkä: vain noin kaksi sadasta punkin puremasta tartuttaa borrelioosin.
Nyppäisyssä olisi syytä käyttää pihtejä. Jos ei käytä, voi punkkia tulla puristettua, jolloin se sylkäisee kaikki sisältämänsä taudinaiheuttajat ihmiseen.
