Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Oletkos jesse huomannnut, että omaa vastausta voi editoida eli muokata painamalla kohdasta ”muokkaa vastausta”. Että ei tarvitse kirjoittaa kahta viestiä peräkkäin, jos asiaa onkin enemmän.
Tinja siis löytyy laittamalla kuukkeliin Tinja Myllykangas. VisitFinland sivusto on mainos, hieno! Iltalehden juttu mainitsee koirasudet, joita Tinja kutsuu ’susiksi’. Kommenteissa niitä onkin jo ehditty arvostella.
Aivan oikein MaalaisSeppo, tuon inventointiin liittyvän ongelman unohdin. Ei ne kuviotiedot päivity riittävän usein. Tämä johtaisi siihen että veroilmoituksessa pitäisi vähennellä puustopääomasta puun myyntejä, mikä ei kuulosta järkevältä.
Yhtä ongelmallinen oli ennen voimassa ollut kasvupaikkaluokitukseen perustuva veroluokitusmalli: siinähän joutui maksamaan veroa, vaikka ei olisi myytävää puuta kiinteistöllä. Tätä ongelmaa paikkailtiin sitten määräaikaisilla verohuojennuksilla ja byrokratia kukoisti.
En (taaskaan) hahmota AR:n logiikkaa: miten se nyt kaavailtu spv-huojennusmalli, siis että lahjana saadusta metsätilasta maksetun lahjaveron voisi lahjan saaja vähentää tulevien puunmyyntien verostaan, rokottaisi enemmän pientilallisia tai pakottaisi myymään naapurille? Kun verohuojennukset tehdään olemassaolevaa mallia kehittämällä eli pääomatuloverojen ja siitä tehtävien vähennysten kautta, palkitaan aktiivisia metsänomistajia. Siis edelleen: EI kiinteistöverolle.
Tämä AR olisi mielenkiintoista tavata, kun ajatus kulkee ihan eri latuja kuin meikäläisellä. Ehkä joku kesä nimimerkkien tapaamisessa?
Kiinteistöverossa on myös suuri potentiaali byrokratian kasvattamiseen. Miten todetaan kullekin metsänomistajalle kohdistuva kiinteistövero? Ainut reilu mallli olisi metsään.fi-tietoihin pohjautuva puustopääoman mittari, jos sen tiedot saataisiin kohdalleen.
Minusta parempi olisi hoitaa metsänomistamisen verotus ja tuet puun myyntien verotuksen ja vähennysten kautta kuten tähänkin asti. Tällöin metsän säästämisestä ei rangaistaisi; se että jotkut harvat jättävät metsät hakkaamatta, on kustannustehokas tapa lisätä monimuotoisuutta. Lisäksi ei tulisi paineita jokamiehenoikeuden kaventamiseen. Metsänomistajat tuottavat muitakin hyötyjä kuin vain puuta raaka-aineeksi. Metsähallituksen tavoitteissa tämä näkyy selvimmin.
Maassa on sen verran kevätkosteutta, että ei ne taimet kuivu. Paakut on tietysti oltava märkiä istutettaessa. Maa olisi hyvä olla lämmin. Sopiva aika riippuu paikasta, eli jos istutusalue on aurinkoa saava alue ja hyvin muokattu eli kuohkea, maa voi Etelä-Suomessa olla jo otollinen istutukselle. Onhan kevät muutenkin aikaisessa: Espoossa laulaa jo satakieli!
Metsäntutkimus on ollut koko ajan kehittämässä ja testaamassa taimien kasvatusta yhdessä taimitarhojen kanssa. Suonenjoen Metlalla – alkuaan metsänviljelyn koeasema – on asiassa pitkät perinteet. Tutkimusaiheina on ollut muun muassa siementen käsittely, lyhytpäiväkäsittely ja pakkasvarastointi. Kuka muistaa esimerkiksi sellaisia lajeja kuin Nisula-rulla tai Vapo-paakku?Suuntaus on jo pitkään ollut kohti pienempiä eli nuorempia taimilajeja vaikka periaatteessa iso ja tanakka on varmin taimi.
Uudessa Metsänomistajat Keski-Suomi -lehdessä on mhy:n vetoomus hirvikannan alentamiseksi. HYVÄ! Ilmeisesti erityisesti pohjoisessa Keski-Suomessa on kanta päässyt nousemaan ja käynyt naarasvoittoiseksi – vastoin tavoitteita. Toivottavasti metsästäjät vastaavat vetoomukseen hakemalla syksyksi riittävästi lupia ja toivottavasti riistapiiri myöntää ne. Tämä tuo tarvittavan pelivaran lisätä/vähentää kaatoja paikallisen tilanteen mukaan syksyllä.
