Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuotosta ei pysty ennustamaan ihan tarkkaan etukäteen, mutta jos verrataan jalostettuja alkuperiä, ei kuusen ja koivun kiertoaika MT:llä nykyisin juurikaan poikenne toisistaan. Korjatkaa kellä on parempaa tietoa!
Koivuvaiheella on kysyjän tapauksessa kaksi etua: kasvualusta puhdistuu juurikäävästä ja hoidetun koivikon (taimikonhoidot ja karsinnat tehty) alle muodostuu vähitellen ilmaiseksi uusi terveempi kuusikko. Terveyttä edistää entisestään, jos myös lahot kuusen kannot poistetaan. Nämä näkökohdat huomioiden taloudellinen tuotto lienee varmempi koivuvaihtoehdossa.
Koivikko voidaan perustaa myös kylvämällä jalostetulla siemenellä. Mänty voidaan sallia sekapuuna, ellei alueella ole havaittu männynjuurikääpää.
Hirviongelma pitää tietenkin olla hallinnassa. Sille ei pidä antaa periksi ja tehdä puulajivalintaa hirvien ehdoilla. Muistakaa lisäksi, että melko yleinen metsäkauris syö myös kuusen taimia!
”Puustotietojen pitää olla sillä tasolla, että puustotiedot lähtötilanteessa ovat juridisesti hyväksyttäviä ja joita voidaan pitää perälautana”
Eikös metsäsuunnitelman tai leimausselosteen tiedot ole jo nykyisin yleensä niin hyvät, että niihin hakkuun tulosta vertaamalla pääsee selville, onko hakkuu tehty periaatteessa oikein. Täysin yhteneväiset pystyssä olevan ja hakatun puutavaran määrät eivät ole, koska hakkuun tulos riippuu toisaalta kaupassa sovelletuista laatuvaatimuksista, joita osa puustosta ei täytä (raakit ja hukkapuu), ja toisaalta siitä, että puustoa ei katkota myyjän vaan puun ostajan kannalta optimaalisesti.
Hakkuuta edeltävä mittaus tulee varmaan lähitulevaisuudessa uusilla esim. laserkeilausta tai konenäköä hyödyntävillä menetelmillä melko tarkaksi, ja kaupankäyntiin tulee uusia malleja, mm. runkohinnoittelu käy helpommaksi.
Jos motoa käyttää itsenäinen urakoitsija, mitta lienee aika lailla kohdallaan: saahan urakoitsijakin palkkansa sen saman mitan mukaan, ja tuossa kohtaa myyjän ja urakoitsijan edut yhtenevät.
Toinen asia on sitten katkonta; sen urakoitsija tekee ostajan speksien mukaan ja siinä myyjän etu ei aina toteudu.
(Pilalle on mennyt tämäkin ketju… siis kauas aloituksesta… pahoittelut siitä!)
Ei. Jokaiseen lueteltuun tekijään sisältyy epävarmuutta, joten laskelma on aina likimääräinen. Voisi ajatella jopa niin, että maan tuottokykykään ei pysy vakiona, vaan muuttuu mm. riippuen käytetystä puulajista, maanmuokkauksesta, ojitustilanteesta, ilmastonmuutoksesta ja sadannan mukana tulevista aineista sekä mineralisaatiosta.
