Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Koe: kokeilin että onko tämä ketju rikki, kun se ei enää jatku. Keskustelua sopisi jatkaa toisessa ketjussa: ”Minkki vakautti myyräkannan…”
Ammatti Raivoojalle: tutkimus puutiaisten levinneisyydestä on vasta aloitettu, mutta se, että ne viihtyvät aiemmin luultua paremmin – paitsi ruohikoissa – myös havumetsissä, voi johtua siitä, että näissä metsissä on tärkeitä isäntäeläimiä eli veren lähteitä puutiaisille. Niitä ovat luultavasti mm. metsähiiri ja metsämyyrä.
Sen sijaan siihen, miksi puutiaishavaintoja kertyy kosolti nimen omaan vesistöjen varsilta, en ole kuullut vielä uskottavaa selitystä. Liittyykö tämä ihmisten vai esimerkiksi lintujen liikkumiseen? Puutiainenhan ei itse liiku juuri muuten kuin isäntäeläintensä mukana ja omin voimin vain pystysuunnassa.
Yhtäältä perisuomalainen kateus, toisaalta käyttörajoitusten pelko estävät julkistamisen. Kuten tuolla ”Metsään.fi usko mennyt!” ketjussa kirjoitin, käytännön toimintaa se helpottaisi. Voisiko katselun rajata (tai onko jo rajattu) niin, että metsänomistaja voisi antaa tietoon pääsyn niille ammattilaisille, joille haluaa?
Onko metsävaratiedon julkisuudesta enemmän haittaa vai hyötyä? Samat tiedot on löydettävissä satelliittikuvilta tai metsässä kävelemällä. Jos ympäristötieto olisi julkista, metsässä toimijoiden olisi helpompi toimia lain mukaan. Onko ehkä vielä metsänomistajia, jotka eivät tiedä metsiensä luontoarvoista? Julkisuus helpottaisi myös puun ostamista. Sopimusasiakkaiden metsävaratiedot lienevät jo nyt puun ostajien käytössä.
Julkisuusmyönteisyyttä tietysti haittaavat jotkin aiemmin ehkä ylimitoitetut suojelutoimet esim. liito-oravan kohdalla.
Jos metsävaratiedon tarkkuuden vain saisi riittäväksi, Metsään.fi palvelun hyöty on ainakin kahtalainen: markkinatoimijoista riippumaton hallinnollinen alusta yhteydenpitoon, ja se voisi myös korvata kallista metsäsuunnittelua.
Kyllä tässä voitaisiin keskustella kuntalaisaloitteestakin, mutta kellään ei tunnu olevan siihen sanottavaa.
Ootko jees h-v ihan tosissas Paavo Väyrysen suhteen?
Kotimainen lähiruoka on parasta! Saa maksaa vähän enemmänkin, kun tietää missä ja miten se on tuotettu. Maaseutu köyhtyy sekä maisemallisesti että henkisesti, jos tiojen määrä menee kovin vähiin. Usein se ainut toimiva tila pitää kylän elävänä. Annetaan siis kriisiapua maatalousyrittäjille.
Ymmärsin kyllä tuon perusajatuksen, että erilliset kaupat toisivat toivottua läpinäkyvyyttä kustannusten jakautumiseen.
Puun myyjän kannalta nykytilanteeseen verrattuna konkreettista muutosta, eli parempaa taloudellista tulosta, voisi sitten tavoitella kahdella tavalla: kilpailuttamalla sekä kantohinta että puunkorjuu, ja toisaalta tekemällä itse enemmän eli hankintatyö.
Olen edelleen sitä mieltä, että maatalouden ja metsätalouden koneiden kulut olisi kohdistettava kirjanpidossa totuudenmukaisesti eli käyttötuntien suhteessa. Muutenhan hankintatyö metsässä saa piilotukea maataloustuen muodossa veronmaksajilta (kuten varmaan jo tapahtuukin).
Onhan täällä keskusteltu LV:n ehdotuksista ihan asiallisesti. Käytännön toimintamallit vaan ovat jääneet puuttumaan. Oisi hyvä, jos LV:n mallia kokeiltaisiin jonkun tutkimuslaitoksen toimesta (esim. TTS), jotta voitaisiin todeta onko se käytännössä teknisesti mahdollinen / taloudellinen. Testattua mallia voitaisiin sitten markkinoida. Ainakin kaksi asiaa pitäisi selvittää:
-miten puunkorjuun kilpailuttaminen puunmyyjän toimesta tapahtuisi (metsään.fi palvelussako?) ja
-olisiko hankintahakkuiden lisäämiseen mahdollisuuksia.
Jälkimmäiseen osioon liittyen, pitäisikö mielestänne kaikki hankintatyö olla verovapaata, jos haluttaisiin tukea maaseudun elinvoimaisuutta? Tässäpä ehdotus ajettavaksi tuolle otsikon metsätyöryhmälle.
