Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Metsäkoneet.fi sivuilla esitetyissä tapauksissa metsänomistajaa näyttäisi kaihertavan, paitsi huono taloudellinen tulos, myös puutteellinen selvitys kuluista. Laitoin sinne ehdotuksen selvitellä asiaa yhdistysten (luottamusmiehistä koostuvien) hallitusten kanssa: sehän ohjaa toimintaa ja sinne voi reklamoida.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/lukijalta-puukaupoista-jäi-vain-paha-mieli-1.140308
No niin. Jotenkin osasin aavistellakin että ainakin osassa näistä pettymyksistä on kyse energiapuukaupoista. Omassa kaupassani kävi myös niin, että energian myynti ja korjuukulut menivät lähes tasan, mutta tuesta ja kantohinnasta kertyi silloin kuitenkin noin 10 euroa per kuutiometri. Nyt kun tuet ovat heikommat, kannattaa taimikot yleensä hoitaa eikä kasvattaa niissä energiapuuta. Vaikka hoitaisikin hyvin, nopeakasvuisissa kohteissa sitä kertyy silti.
Tuo avohakkuuesimerkki (?) on mysteeri, joka ei aukea jutun tiedoista.
Tämäkin ketju meni sivuun aiheesta. Pahoittelut aloittajalle.
Se iso kuva pitää kyllä paikkansa, että iso osa varsinkin meistä etämetsänomistajista on aika pihalla metsätaloudesta ja vedätettävissä esimerkiksi puukaupassa. Muun muassa siksi mhy on hyvä olla olemassa riippumattomana konsulttina.
Nuoret ja koulutetut maatalousyrittäjät voisivat varmasti lisätä työskentelyään metsätaloudessa, omissa ja vieraissa metsissä. Teollisuuden maksama hankintalisä lienee kuitenkin liian pieni. Pullonkaula lieneekin se, että teollisuuden intressissä ei ole lisätä hankintapuun osuutta puunhankinnastaan, kun niillä on nyt logistiikkaketju hallinnassaan.
Liito-oravan suojelustatus muuttui vastikään vähemmän uhanalaiseksi (linkki). Luulisi tämän linjaavan myös valvonta- ja suunnittelukäytäntöjä.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/liito-orava-poistui-uhanalaisten-listalta-1.136644
Puuntakuisen mainitsemilla lajeilla on se yhteinen piirre, että ne tarvitsevat lahopuun tai pöntön pesäkolon rakennusta varten. Valkoselkätikka tarvitsee lahopuuta myös ravinnon hankintaan, ei siis välttämättä vanhaa metsää.
Lajit voivat esiintyä pienelläkin elinympäristösaarekkeella vielä jonkin aikaa häiriön jälkeen, mutta niiden häviämisriski kasvaa, varsinkin jos sopivaa vapaata elinaluetta ei ole lähistöllä.
Runkohinnoitteluun varmaan kannattaisi mennä, niin loppuisi iänikuinen katkonnan vatvominen.
Lisäys 6.3.: Vähänkään enemmän puuta myyvälle ns. vakiintunut kauppatapa, eli myyminen aina samalle sopimusostajalle, ei ole pitemmän päälle kannattavaa. Toki sitä voi silloin tällöin harrastaa mukavuussyistä. Palstan kirjoittajista suuri osa on kokeneita puukaupan tekijöitä, jotka tietävät että tukkipuuta paljon sisältävät leimikot kannattaa kilpailuttaa, koska jakauma tukki- ja kuitupuun välillä on tärkeä käteen jäävän tilin kannalta.
En tunne tukkimiehentäitutkimusta. Ehkä tarkoitat tätä:
http://www.metla.fi/metla/esitteet/teemaesitteet/tukkimiehentai-heiskanen.pdf
