Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Periaatteessa noin kuin OMT kuvaa, mutta miten määritetään skennaariovaihtoehtojen paremmuus, ellei käytetä oletuksia puun hinnoista ja omasta korkovaatimuksesta?
Vuokrasopimus on ainut painostuskeino, jota maanomistaja pystyy käyttämään. Kärsimys seuralle on lähinnä henkinen; metsästystähän ei olla kieltämässä vaan tarkistetaan pelisääntöjä.
Ministeriöstä on hirviasia delegoitu alueellisille riistakeskuksille. Niihin pitäisi saada viesti menemään seuratasolta niillä alueilla, joilla maanomistajat ovat tyytymättömiä hirvikantaan.
Tuota noin, joukkokanne taitaa olla mahdollinen vain kuluttajan roolissa. Toisaalta onnistuihan se kartellikannekin – sehän on vastaava tapaus.
Kyllä sekin aika pitkälle riittäisi, jos jokainen vahinkoa kärsinyt ensin irtisanoisi metsästysvuokrasopimuksen ja sitten asettaisi hirvikannan alentamisen sen uusimisen ehdoksi.
Tuossa Luken sivulla puhutaan metsänomistajien vertaistukihankkeesta, ja mainitaan että suunnitteilla olisi myös nettikeskusteluryhmä. Jutun otsikko: ”Metsänomistajat neuvovat toisiaan”.
http://www.luke.fi/uutinen/omistajilta-kysytaan-kiinnostusta-metsanvuokraukseen/
Jos puuvillaa aletaan korvata puupohjaisilla kuiduilla, kyse ei ole ”piperryksestä”?
Kuitenkin, toiston uhallakin, kun lukee vaikka tämän päivän Hesarista jutun amerikkalaisesta ja meksikolaisesta työläisestä, niin tulee johtopäätökseen, että talousjärjestelmässämme on jotain perustavaa laatua olevaa vialla. Jos pitäisi siirtyä voiton maksimoinnista vaikka hyvinvoinnin maksimointiin, ja mitä se sitten käytännössä tarkoittaisi.
Määrittelisitkö jees h-v ”pipertämisen”? Tarkoitatko ehkä monimuotoisuuden turvaamista? Aika monienkin ihmisten mielestä monimuotoisuuden (ts. eliöiden ja elinympäristöjen) katoaminen on yksi pahimmista uhkista ihmiskunnan tulevaisuudelle.
Elinympäristöjen muuttumiseen ja katoamiseen pääsyylliset ovat toisaalta luonnon voimaperäinen käyttö ja toisaalta päästöt. Nämä taas aiheutuvat luonnon kantokykyyn nähden liian suuresta kulutuksesta (rikkaat maat) ja liian suuresta väestönkasvusta (köyhät maat).
