Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Varmaan tuhka on hyvä myös soistuneilla kivennäismailla, jonne turvetta on kertynyt jonkin verran, jos samalla korjataan vesitalous. Niissä on typpeä runsain määrin ja tarvitsee vain lisätä muut ravinteet puutuhkan muodossa.
Tuhka mäntykankaalla auttaa siinä, että ravinteita lisätään oikeissa suhteissa, koska tuhka sisältää kaikki hivenravinteetkin toisin kuin NPK. Hieman mietityttää kuitenkin menetelmän soveltaminen karuimmilla kohteilla, joissa on ohut humuskerros: jos siihen lisätään runsaasti ravinteita, riittääkö maan pidätyskyky vai huuhtoutuvatko lisäykset vesistöön / pohjaveteen?
Entä voiko tuhka nostaa ph:ta liikaa? Hyvä kysymys. Peltomaitakin kalkitaan, joten äkkiseltään ei uskoisi. Kalkkimaillakin kasvaa metsää, mutta toisaalta, voisiko pH:n muutos olla joillekin puulajeille liian raju?
Ongelmanratkaisutilanteessa tarvitaan monenlaista osaamista. Käytännön kokemusta, laajojen kokonaisuuksien hahmottajia ja myös niitä pienten asioiden kanssa pipertäjiä jotka tekevät perustutkimusta.. Kukas se sanoikaan että ¨jos tutkimus loppuu, niin soveltaminenkin loppuu¨.
Toisinajattelijoitakin tarvitaan, haastamaan enemmistön käsityksiä. Metsäpuolella Erkki Lähde ja Lauri Vaara. Lisäisin joukkoon nykyvaikuttajista Paavo Väyrysen.
Osa osakkaista varmaan haluaa kysyjänkin tapauksessa jatkaa metsätaloutta. Ei kaikkea tarvitse tulla kaikille, kunhan lohkotilojen arvot vastaavat suunnilleen omistusta yhtymästä. Paras malli olisi tietysti sellainen että tilakokonaisuus jatkaisi yhtymänä, ellei joku osakkaista halua ostaa muita ulos.
Vaihtoehtojen veroseuraamukset on syytä selvittää, ettei tule yllätyksiä.
” Pienten metsätilojen siirto nuoremmille tulisi ratkaistua käytännössä jo sillä, että metsän voisi jo eläessään siirtää nuoremmille, vaikka vain nykyistenkin perintöverotaulukkojen mukaan.” Tämä menettely on jo käytössä, sitä kutsutaan lahjaveroksi. Siispä lahjaverokin – erityisesti se – pitäisi voida vähentää puunmyyntien veroista, jotta siirto tapahtuisi perittävän elinaikana.
Syyn kertasi Timppa juuri tuossa edellä, syyn jonka esittelin laskentaesimerkissäni. Nykysysteemi suosii tilakauppoja huomattavasti verrattuna suvun sisäiseen siirtoon lahjana tai perintönä. En ihan kutsuisi tätä ’betonoinniksi’.
Se mikä sopii yhdelle perheelle, ei sovi toiselle. Meidän tapauksessa spv-kauppaa ei ehditty toteuttaa ja tila siirtyi lopulta perintönä. Pohdinnassa oli malli, jossa omistus olisi siirtynyt suoraan lapsilleni ja määräaikainen hallintaoikeus minulle.
Huojennuksen voisi rajata koskemaan vain lahjaveroa, jonka siis voisi vähentää puunmyyntien veroista. Samalla kannattaisi tutkia, mikä vaikutus olisi metsävähennyksen nostolla 100 prosenttiin.
Tilan siirto kaupalla on sikäli harvalle käypä vaihtoehto, että vanhempi polvi ei yleensä ole se joka tarvitsee rahaa, vaan ruuhkavuosia elävä, perhettä perustava polvi.
Hirvivahinkoarviot ja hirvieläinten jälki-indeksi skaalautuvalla kartalla:
arcg.is/1XnnXha
tai
http://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=f4d4b614cbf5433fa676b1bdba92018d
Tuo linkki löytyi Metsään.fi lehden nettiversion twiittauksista 12.2.2016, Marko Keisala.
Marko Keisala @KeisalaMarko
@metsakeskus #hirvieläinvahinkoarviot ja @lukeFinland lumijälki-indeksi samalla kartalla arcg.is/1XnnXha @mmm_fi @riistakeskus
3.37 – 12. helmikuuta 2016Molemmat, sekä vahingot että talvilaidunalueiden jäljet, näyttäisivät painottuvan vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Karjalaan, Kainuuseen ja Etelä-Lappiin. Pohjois-Lappi, Järvi-Suomi ja Etelä-Suomi pääsevät nyt vähemmällä. Olisi mielenkiintoista saada samaan karttaan myös hirvieläinkolarien sijainnit.
Asiantuntijoita löytyy. Metsäkeskuksessa Antti Pajula, Mhy-palvelutoimistossa Helsingissä vastaanottaa Tuomo Pesälä (myös maksullinen puhelinneuvonta jolla voisi päästä alkuun), Metsälehden spv-asiantuntija Väinö Sikanen Mikkelissä. Omasta pankista voi myös löytyä apua, sekä Maanomistajien Arviointikeskuksesta.
Kaikki apu maksaa hieman. Keskustelemalla useamman henkilön kanssa löytyy kaikki vaihtoehdot. Ja lukemalla alan kirjallisuutta!
Mhy:llä on yleensä hanskassa alueensa puumarkkinat. Toisaalta teollisuuden omia hankintaorganisaatioitakin vielä on. Ne tekevät tätä samaa, hankkivat puuta ja toimittavat eri tahoille. Tarvitaanko siis uusia välikäsiä – toimintatapojen uudistamista enemmänkin?
Jos joku on vakuuttunut, että puunkorjuu voidaan hoitaa kustannustehokkaammin muulla tavalla kuin nyt, perustakoon alalle yrityksen, niin näkee onko bisnes hyvä vai ei.
